Vastaus tarhaamiseen.

Vastaus tarhaamiseen.

Aloittelen nyt antamaan vastauksia kysymyksiin, niitä saa toki vielä jättää!

“Hei!
Haluaisin
kuulla mielipiteitäsi hevosen pitämisestä karsinassa/pihatossa/ulkona.
On monia tapoja pitää hevosia, ja esim. ravitalleilla on yleistä, että
hevoset ovat huhti-syyskuussa ulkona 24/7, tai ne otetaan korkeintaan
päivällä sisälle nukkumaan suojaan helteeltä ja ötököiltä (vs. monet
tallit, kun hevoset ovat ötököiden kanssa ulkona helteessä). Jotkut
pitävät kilpahevosiakin pihatoissa, suurinosa karsinoissa. Mielipiteitä
näistä?”
Tuuppari

Olen tehnyt töitä monella eri tallilla täällä Suomessa sekä myös ulkomailla, kuullut juttuja ja nähnytkin kaikenlaista… Henkilökohtaisesti en ole mihinkään suuntaan neuroottinen, eli minulle on radikaalisti sanottuna ihan sama ovatko hevoset ulkona 30 min vai 13 tuntia. Noin suurinpiirtein. Mutta… Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokaisen hevosen pitäisi päästä tarhailemaan päivittäin. Ei vaan hevosen mielenterveyden takia vaan myös fyysisen terveyden ja kunnon kannalta. Vähentyy hengitystienongelmat ja – kummallista kyllä – peruslihaksisto kehittyy tarhaillessa. Toki se edellyttää sitä, että tarha on vähintään 20 x 20 metriä tai edes hieman mäkistä maastoa / metsää, jotta hevonen puuhailee jotain aktiivisesti. Ne 3 x 3 metrin hiekkaiset postimerkkitarhat ovat totaalisen naurettavia eivätkä palvele mitään muuta kuin ihmisen omaa mukavuudenhalua = helppohoitoisuutta sekä tilanpuutteen muka-hyötykäyttöä!

Se varsinainen peruskysymys on aina tarhataanko yksin vai porukassa? Nyrkkisääntönä pidän sitä, että jokainen hevonen pitäisi pystyä tarhaamaan kaverin kanssa. Poikkeuksena tietysti ne superkalliit kilpahevoset, jalkavammaiset tai äärettömän herkät tappelupukarit. Jokaisella tuntuu olevan syy, miksi oma hevonen EI SAA tarhata porukassa. Meillä kaikki hevoset ja ponit tarhaavat 2-4 hevosen laumoissa. Niillä on suht isot tarhat, eli pääsevät väistämään toisiaan. Ainoastaan Akron on nyt yksin, mutta sitäkin tarhaisin esim. shettisten kanssa, jos olisi mahdollista. Akrolla on ollut tarhakavereita, mutta alkukevään äksidentin takia erotin sen muista. Palatakseni postimerkkitarhoihin ja täysihoitotallien ongelmiin… Täytyy kollegojen kanssa jutelleena sanoa, että tallityöntekijöiden elämä olisi helpompaa, jos ihmiset antaisivat niiden kullanmussujen tarhata muiden hevosten kanssa. Ne puuhailisivat ja leikkisivät keskenään, eivätkä välttämättä tuhoaisi aitoja ajanvietteeksi. Niillähän voisi olla jopa kivaa. Riskinä toki on, että loimet ja riimut saattavat kärsiä, mutta oikeasti – kuka täysjärkinen ostaa hevosellensa useamman sadan euron talviloimia? Not me. Enkä ole kovin montaa iloista hevosta nähnyt niissä pikkutarhoissa…

Sitten esimerkki tarhauksen aikataulusta # 1: meillä talvella hevosen saavat klo 8.00 aamuruuat ja -heinät sisään karsinoihin. Tarhoihin ne viedään vasta noin klo 11-12. Kelistä riippuen tulevat sisään viimeistään klo 19, suurin osa jo klo 16.30 kun tunnit alkavat. Suomeksi siis, jos sataa räntäsontaa 24/7 ovat hevoset vain pari tuntia ulkona, muuten sisällä. Huonolla säällä seisovat jo portilla odottamassa puolen tunnin jälkeen… Hevoset ovat tyytyväisiä siellä missä ruuat ovat.

Esimerkki # 2: keväällä/syksyllä hevoset menevät aamuruokien (klo 8.00) jälkeen syömään tarhaan aamuheinät. Osa tulee sisään tunneille klo 16.30, loput viimeistään klo 20.00 iltaruuille. Ja yllättäen; hevoset ovat tyytyväisiä siellä missä ruuat ovat.

Esimerkki # 3: kesällä hevoset ovat ympäri vuorokauden ulkona. Ruokitaan tarhoihin. Jos päivällä hirveän kuuma tai yöllä ukkostaa ovat karsinoissa. Edelleen ovat tyytyväisiä siellä missä ruuat ovat. Siksi hevoset ovatkin niin näppäriä eläimiä, ne oppivat tavoille ja rutiineihin. Ei siihen minkälainen ilma välttämättä on. Meillä ei ole laidunmaata, joten nämä tyypit eivät laidunna. Olen kokenut sen myös helpommaksi vaihtoehdoksi (kuin roudata kilometrin päähän), mutta jos olisi laitumet vieressä olisi eri asia.

Esimerkki # 4: kun taas Virossa hevoset ovat ulkona päivittäin vain oikeastaan sen ajan, kun niillä ratsastetaan tai tallia siivotaan. Kesällä siellä on lokin kokoisia paarmoja, eli syystä eivät viihdy yhtään ulkona – oli ötökkämyrkkyä tai ei. Ovat tottuneet (= rutiinit) olemaan suurimman osan päivästä sisällä, joten tulevat juoksujalkaa sisälle satoi tai paistoi. Kalleimmat kouluratsut eivät tarhaa ollenkaan, mikä ihan ok Euroopassa. Suomalaiset kukkahattutädit paskoisivat housuunsa tässä tilanteessa.

Eli jos hoito ja ruokinta (loimitus ja riittävästi heinää) pelaa, en näe syytä miksi ravitalleilla ei saisi hevoset olla yötä ulkona jo huhtikuussa. Mikäli vaan sää on sellainen, ettei tule räntää ja ole pakkasta -20 astetta. MINÄ vaan en tekisi niin. Kukin taaplaa tavallaan. On paha sanoa, että “hyi hyi, tarhaappa nyt vaan viisi tuntia tässä säässä”, jos on neljän lapsen työssä käyvä perheenäiti ja oma talli pihassa. Silloin mennään sen oman aikataulun mukaan. Mutta täysihoitopalveluja tarjoavien tallien tulisi kiinnittää huomiota tarhausmääriin ihan jo hevosten hyvinvoinnin takia sekä tallin ilman kannalta. On väärin tai täysin järjetönsä esimerkiksi rahastaa lisätarhaustunneista. Köyhän hevonen on sitten vähemmän aikaa ulkona ja sillä selvä. Mitä ihmettä? Tarhoihin saa myös valoja asennettua (kuten meillä), niin ei tarvitse hakea talvella heti sisään kun pimenee. Ei ne energiasäätölamput niin paljoa sähkölaskua vie, puhumattakaan ihmisten ja hevosten turvallisuudeta. Miettikääpä paljonko maksaa polttaa turhan takia kentän/maneesin valoja…

Pihattoon suhtaudun todella skeptisesti. Olen nähnyt pihattoja ja “pihattoja”. Tiedoksi; kolmen seinän bussipysäkki ei ole pihatto eikä siellä voi pitää lokakuun sateilla läpimärkää suomenhevosta polvia myöten kurassa ympäri vuorokauden. Tässä vetoan taas siihen tallinpitäjän laiskuuteen. On niin hienoa ja trendikästä pitää pihattoa, kun se on niin helvetin luonnonmukaista. Sitä paitsi pihattoon voi surutta työntää ne kymmenen ponia, joille ei ole tallissa karsinoita riittävästi… Joo, no kyllä ne hevoset pitää silti siellä hoitaa ja lannat hakea pois sekä heittää uusia pahnoja. Yhden hienon pihaton olen nähnyt ja siinä oli tilaa useammalle tammalle varsansa kanssa. Eristetty iso halli, jossa oli olkia polvia myöten, juottopisteitä sekä ns. tuulikaappi, jonka läpi kuljettiin. Mikä tahansa ladon pätkää ei voi laskea pihatoksi! Pihattoon sopivat kaikenlaiset poni, issikat, suokit, hukkapätkät, puhkurihevoset, varsat, harrastehevoset jne. mutta ei mielestäni aktiivisesti kilpailevat kilpahevoset tai starttaavat ravurit. Kilpailevat hevoset tarvitsevat erilaisia asioita lihasten, ravinnon, levon ym. kannalta ja sitä mielestäni pihatto ei tarjoa. Useimmiten tähän vaikuttaa taas omistajan taloustilanne. Halvemmaksi tulee yleensä sijoittaa hevonen pihattoon ja lohduttaa sitten itseään sen “luonnonmukaisuudella”. Koska tämä on minun mielipidekirjoitukseni, sanon, etten yhtään omaa hevostani laittaisi pihattoon (miinus shettikset).

Olkaa ihmiset kriittisiä tarhauksen ja hevosten tarhausolosuhteiden kanssa! Mikäli päätät itse omasi tarhauksesta niin hienoa, mutta te täyshoidotallilaiset avatkaa suunne tarvittaessa! Kokopäivätarhaus on aika suhteellinen käsite, ihmisillä on vuorokaudessa eri määrä tunteja… 😉

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

6 thoughts on “Vastaus tarhaamiseen.

    1. Riippuu tietysti minkälainen pihatto ja loimitus on kyseessä. Mielestäni hevosen lihaksisto reagoi pihattoon vaikuttavaan ulkoilmaan, eli pakkasella palelee helpommin, sade kylmettää jne. Pihatossa hevosella on kuitenkin vaihtoehto seistä ulkona viimassa ja sateessa ja siellähän ne useimmiten pönöttävät. Sisätallissa näitä ongelmia ei ole, sillä talvisinkin siellä lämpötila pysyttelee yleensä plussalla eikä tuule/sada sisään.

  1. Ihanan selkeästi kirjoitettu teksti,näinkin tärkeästä asiasta! Sanotaanko näin,että itse olen samaa mieltä,mutta ottaen huomioon hevoset yksilöinä. Oma suokkitammani on ollut aina 6 vuotiaaksi asti isossa pihatossa,joka siivottiin päivittäin ja oli hyvä pohja, hevosia saattoi sielä olla jopa 20. Tämä tamma on ollut vuoden "yleisessä" karsinatallissa,ja stressitaso nousi silloin valtavasti,myös on todettu että tällä tammalla on todella hyvät keuhkot ja sydän. En sitten tiedä kuinka paljon pihatto on vaikuttanut.. Ja orit,tämäkin on eri asia, ja meillä on ori joka tarhaa yksin. Samalla tallilla on kaksi muuta oria jotka pärjäävät hyvin kahdestaan tarhatessaan. Ja hokkikenkäisiä en välttämättä laittaisi samaan tarhaan,varsinkaan jos on se alle 30×30 tarha. Ja varsinkin oreilla pitää olla tilaa jos on edes kaksi oria.

    Mutta tosiaan,hyvä kirjoitus ja varmasti saa osan lukijoista miettimään nykyisiä talli-oloja! 🙂

  2. en lukenut kokonaan ja todennäkösesti jäi tärkeimmät lukematta, mutta silmiin pisti toi Viro -kohta 😉 Siellä asunut ja monella tallilla käyny, hevoset suurimman osan aikaa ulkona, jotku ihan yötä päivää. Riippuu sit toki kyllä ihan tallistakin varmasti 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *