Upporikas vai rutiköyhä?

Upporikas vai rutiköyhä?

Miten menee, noin niinkuin omasta mielestä?


Roosa ja Lotta päivälevolla.



Olen kokenut erimuotoista stressiä viime viikkojen aikana. Suurin paine kohdistui Playsson.netin järjestämään kouluratsastusklinikkaan Aulangolla, mutta täytyy sanoa, että aivan turhaan jännitin! Yleisöä saapui nelisenkymmentä, ratsastajat olivat tyytyväisiä, yleisö viihtyi ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvinkin sujuvasti. Ilman meidän mahtavaa tiimiä ei tästäkään olisi tullut mitään. Joten kiitos teille! Muuten aika on mennyt lähinnä ajellessa paikasta toiseen… Tässä vaiheessa portaalin alkua on pakko tarttua jokaiseen tilaisuuteen! Aikaisemmin luodut linkit ovat tulleet tarpeeseen.

Meillä on heinäkuussa tv-kuvaukset täällä Hämeenkoskella, ohjelma itsessään tulee ulos vasta tammikuussa 2016. Kyseessä on dokumentti, josta en voi vielä valitettavasti tämän enempää paljastaa… 😉 Tähän projektiin liittyen olimme kesäkuun alussa esihaastattelussa ja sovimme alustavasti mm. kuvaussuunnitelmaa, johon myös talli ja hevoset liittyvät vahvasti. Samalla viikolla oli muutenkin valtavasti menoa, sillä Finnderby osui kyseiselle viikonlopulle. Auto, jonka olemme saaneet käyttöön on kerryttänyt mittariinsa jo 5000 kilometriä tällä välillä!

Alex on tehnyt kengityshommia ja minäkin olen ehtinyt hieman valmentaa. Opiskelut ovat nyt kesälomalla, edellinen lähiopetuspäivä oli tämän viikon maanantaina. Paluu “koulun penkille” tapahtuu elokuussa, jolloin on myös näyttöohjaukset. Olen siis ihan aikataulussa! 13. päivä kesäkuuta täytin huimat 28 -vuotta. Se ei todellakaan tunnu eikä näy missään. Keski-iän kriisiä odotellessa… Pidimme ystävien kanssa pienet kakkukahvit, ei sen ihmeellisempää. Stressi numero kaksi on sellainen, jota en todellakaan suostu myöntämään. Jotkut ehkä jo tietävätkin, mutta olen siis menossa naimisiin 18.7. eikä sulhasta varmastikaan tarvitse sen enempää arvailla… 🙂

Kuulun siihen osaan naisväestöä, joka ei ole ikinä haaveillut prinsessahäistä tai suunnitellut niitä jo 8 -vuotiaana. Oikeasti minua ei voisi vähempää kiinnostaa avioliitto instituutiona. Minulla on vahva käsitys siitä, että elämä nuupahtaa viimeistään siinä vaiheessa, kun pappi sanoo aamenensa. Mutta koska olen kihloihin mennyt, on se jonkinlainen lupaus avioliitosta. Lisäksi minulle on aivan sama missä muodossa parisuhteemme on, kunhan saan olla Alexin kanssa. Joten why not. Mennään naimisiin! Kuitenkin pidämme kaiken hyvin yksinkertaisena. Hääjuhlaan on kutsuttu vain lähipiiri; perhe, sukulaiset ja ystävät. Emme pidä kirkkohäitä, vaan meillä on siviilivihkiminen. Olen allerginen kaikelle häähässäkälle, joten en pukeudu valkoiseen unelmaan enkä vaihda sukunimeä. Alex on hoitanut miltei kaiken.

Teimme tällä juhannusviikolla työkeikan Tallinnaan, joten siinä samassa oli hyvä hoitaa hääjärjestelyjä – hinnat kun on aivan jotain muuta siellä! Ykköskohde oli löytää minulle puku. Olin sopinut, että menen käymään Continental Moda -nimisessä liikkeessä, jossa pukuja oli aivan valtavasti! Meillä oli tiukka budjetti, joten tyydyin kokeilemaan poistossa olevia, edullisempia pukuja. Kokeilin oikeasti varmaan miljoonaa mekkoa, myyjien huokaillessa vieressä… Lopulta löytyi sopivan mallinen, mutta kokoa liian iso. Sain välttävällä eestilläni selitettyä asian ja minulle tuotiin toinen puku. Se oli juuri täydellinen! Ja minkä värinen – musta hopeisilla koristeluilla.

Varsinainen ohjelma oli kuitenkin käynti Veskimetsan ratsastuskeskuksessa. Meillä oli oma auto mukana, joten liikkuminen oli helppoa kaikkien tavaroidenkin kanssa. Olen aika paljon pyörinyt Viron puolella, joten kulkeminen ei ole vaikeaa, vaikka liikennekäyttäytyminen siellä onkin kovin mielenkiintoista… Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Järlepassa olevan kouluvalmennustallin ja sen pitäjän Marika Vunderin kanssa. Viime aikoina on ollut hiljaisempaa, sillä he muuttavan uuteen paikkaan. Alustavasti oli sovittu, että Roosa menee kesäksi Järlepaan treenaamaan, mutta tämä peruuntuikin aivan viime hetkillä Marikan kiireiden takia! Niinpä sovimme Annille ja Roosalle ratsastustunnin Veskimetsaan, jossa heitä opetti kokenut valmentaja Pille Elson. Hän on erittäin mukava ammattilainen ja tytöt saivat tunnista paljon irti! Jatkosuunnitelmiakin saimme tehtyä, palaamme Veskimetsaan myöhemmin kesällä. Ratsastustunnista voi lukea enemmän portaalin artikkelista.

Loppukevennys; Akron persaus.

“Kummityttöni” Roosa sai odotetun opiskelupaikan Koulutuskeskus Salpaukseen. Hän aloittaa elokuussa Jokimaalla hevostenhoitajan opinnot. Kävimme Jokimaalla tutustumassa paikkoihin hevosalan yrityksille suunnatussa tilaisuudessa, jonka olivat järjestäneet Jokimaan lisäksi Lahden kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Salpaus esitteli omat puitteensa, joihin kuuluvat entisestä Tapanien ravitallista remontoitu 15 -paikkainen ratsutalli, vanha Kempin ravitalli ja 24 x 80 m uusi maneesi. Maneesista olikin jo pari seinää pystyssä! Kenttä puuttuu vieläkin, mutta senkin varalle on alueella suunnitelmat. Valjastuskatoksiin oli tehty sisätilat kengitystunneille. Katsomorakennuksessa on uudet luokkatilat. Roosa pääsi siis tässä siivellä jo etukäteen tsekkaamaan mestat! 😉

Tämän menon ja meiningin keskellä pysähtyy välillä miettimään asioita. Kuinka saan kaiken toimimaan? Miten turvata tulevaisuus taloudellisesti? Minulla on paljon ideoita ja monta rautaa tulessa. Joku onnistuu varmasti, jos jaksaa yrittää! Joskus sitä miettii, mistä motivaatio löytyy. Monesti minut on lyöty maahan ja hetken ajan olen sinne jäänytkin. Sitten sitä vain saa uutta energiaa, “minä näytän niille”! Tässä alkukesän aikana on oikeasti tullut selville, ketkä niitä oikeita ystäviä ovat ja heistä olen kiitollinen. He ovat auttaneet monella tapaa! Olen mieluummin rutiköyhä ja teen sitä mistä oikeasti pidän. Vaikka pankkitili olisikin punaisella, olen upporikas monella muulla tapaa. Kestää vain hetken ymmärtää se.

Tässäpä taas tähän väliin meidän elämää. Seuraavaksi tulossa enemmän asiaa hevosista, pysykää mukana!

“Velkaa saa olla, muttei nälkää”, sanoi viisas kengittäjämme.

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *