Sääntö joka on syvältä.

Sääntö joka on syvältä.

Voiko oppimista rajoitaa tallin pitäjän toimesta?

Tämä lienee varsinaisesti ns. isojen tallien, ratsastuskoulujen ja yksityistallien ongelma, mutta törmään siihen aina silloin tällöin muuallakin. Valmentamisesta kyse ja olen tästäkin asiasta paasannut aikaisemmin. Nimittäin tallin pitäjien mielivaltainen tapa valikoida ”kiinteät” valmentajat tallillensa ja kieltää muiden ulkopuolisten valmentajien pääsy tiluksilleen. Siis kuinka itsekeskeistä voi ajattelumalliltaan olla? Ja kyllä, oma lehmä ojassa, olen usein ollut se valmentaja jota ei huolita, vaikka oppilaita olisi.

Se nyt vaan on niin, että kaikille ei se yksi tietty sama valmentaja sovi. Pahimmissa tapauksissa tallin pitäjä itse on niin valmentajahenkinen, ettei salli muita reviirillensä. Useinhan isommat paikat tekevät sopimukset lajivalmentajien (koulu- ja este) kanssa ja omien valmentajien tuonti on kielletty. Olen yrittänyt miettiä, että mikä tekee tästä niin ahdasmielistä? Eikö tavoitteena olisi, että kaikki pääsisivät oppimaan ja kehittymään mieleisessään tilanteessa – ilman, että pakotetaan johonkin oppimismalliin?

Isojen tallien sopimukset ymmärrän joten kuten. Heillä on varaa ottaa listoillensa ansioituneita ja vähän kalliimpia valmentajia, joita tarjotaan niin omille ratsastajille kuin muillekin. Ja kiitollisna jo tästä ratsastajat suostuvat käymään valmentaja X:n tunneilla. Sitten käykin niin, että pääsee seuraamaan jonkun muun valmentajan tuntia ja toteaa, että maailmassa on muutakin kuin valmentaja X. Jos haluaisikin oman kotivalmentajan? No ei käy. Vaihtoehdot on siis vähissä, pitää olla kalusto käydä valmentaja Y:n luona, jos meinaa saada mieleistään opetusta… Tai voi kysellä kanssaratsastajilta olisiko muut kiinnostuneita ja viedä esitys eteenpäin.

Pienemmät tallit onkin sitten ongelmallisempia. Palatakseni tähän tallinpitäjän valmentajahenkisyyteen, taustalla on yleensä pelko siitä, että menettää asiakkaansa. Sitä sanotaan yritystoiminnan kilpailuttamiseksi. Pelko koostuu myös siitä, että toinen valmentaja onkin parempi ja asiakkaat tajuavat maksaneensa turhasta. Eikö asiakkaalla olisi kuluttajasuojan mukaan oikeus valita oma valmentajansa eikä hiljaa hyväksyä tallilla vallitseva monopoli? Kaikilla on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, jokaisesta valmentajasta ei voi pitää ammattimaisella eikä edes persoonatasolla,

Ihmiset ovat erilaisia oppijoita ja valmentajat pedagogiikaltaan myös eroavaisia toisistaan. Valmentajan tehtävä on ongelmien syntyessä yrittää löytää niiden taustalla olevat syyt ja keskittyä niihin työssään. Useimmiten ongelmat johtuvat siitä, että ratsastaja ei hallitse omaa kehoaan. Valmentajat näkevät eri asioita, siksi yksi valmentaja ei aina näe kaikkea. Jos valmentaja ei syyllisty kikkailemaan, vaan korjaa perusistuntaa, muihin ongelmiin ei välttämättä tarvitse paneutua. Istunnan korjautuessa muut korjaantuvat itsestään (kädet, ryhti jne.). Valmentajan tehtäviin kuuluu myös kehittää ratsastajan taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia sekä asennoitumista harjoitteluun ja kilpailemiseen.

Kuulun niihin tallin pitäjiin ja valmentajiin, jotka ovat aina tuottaneet tallille ulkopuolisia valmentajia, sillä se avartaa ratsastajien näkemyksiä. Ei voi olla niin keskittynyt itseensä, että ”omisi” ratsastajat. Kaikilla on oikeus oppia uutta ja saada uusia näkökulmia. Siksi en voi käsittää tätä sääntöä!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

8 thoughts on “Sääntö joka on syvältä.

  1. Yksi merkittävistä tekijöistä tallipaikkaa valitessa on valmentajien ja kengittäjien käyttöoikeus ja käyntitiheys. Mitä useampia valmentajia, sitä enemmän mahdollisuuksia itselleni kehittyä! Minä näen valmentajien runsauden tallille mainoksena, en uhkana.

  2. Hyvä postaus, mistä kyllä pitäisi puhua enemmän joka paikassa. Itse olen (nuoruuden aikoina) ollut juurikin tallilla missä on opettaja X ja sen kutsumat muut lajivalmentajat. Jos halusit olla poikkeus ja mennäkkin eri valmennuksiin kuin kutsutun sait mennä toiselle tallille.
    Eli sen mukaan oli edettävä mitä paikalle oli kutsuttu. Nyky päivänä on helpompi valita minne menee jne, kun on omat hevoset kotona. Jos haluaa valmennuksiin niin voi valita suoraan minne menen tai olenko menemättä. Ja valitettavasti omalla kohdalla on käynyt niin, että pienien piirien ym kivouksien vuoksi menetin makuni kunnon valmentautumiseen
    Ratsastuskouluissa/talleilla pitäisi saada tuota piirien ahtautta aukaistua jotta hyviä ratsastajia saataisiin enemmän "ulos" ja ratsastajat saisivat monipuolista opetusta löytääkseen omat tyylinsä ym. 🙂

    1. Yksi ongelma myös on kuljetuskaluston puute. Jos omalla tallilla ei käy sopivaa valmentajaa, voi muualle lähteminen olla haasteellista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *