Hallilla treenaamassa.

Hallilla treenaamassa.

Maneesilla ratsastusta to 20.2.


Viime viikolla minulla oli vapaapäiviä, joten mentiin torstaina maneesille vähän treenailemaan. Olin oletettavasti Akrolla ja Alex Musen kanssa. Akro on ollut huonojen kelien takia kevyemmällä, joten ajattelin ottaa hallillakin iisimmin. Edellisenä päivänä olin juoksutellut ruunaa liinassa kotona, näinpä ollen energiaa tuntui olevan… Kankia en halunnut ottaa, epäreilua jos tehty vähemmän töitä ja sitten yhtäkkiä rykäistään. Laitoin normaalit suitset waterford -kuolaimella sekä hieman itseäni helpottaakseni gramaanit.

Alkuun vähän taivuttelua sekä helppoja, loivia pohkeenväistöjä ja väliin voltteja. Käynnissä Akro oli ihan ok, mutta heti tuntui, että tänään on vauhtia! Käveli napakasti ja toimi ihan hipaisusta. Kevyessä ravissa alkoi paahtaminen, tehtiin sen takia isoja kaarevia linjoja sekä vähän kontrollia hidastus-keskiravi siirtymillä. Sitten edelleen keventäen sulkutaivutuksia uralla ja diagonaalilla. Harjoitusravissa vielä vähän jumppaa ja sen jälkeen oli laukan vuoro. Tähän mennessä hevonen oli painanut kädelle jo niin tehokkaasti, että sormet oli jo ihan turtana. Oli pakko huilata käsiä aina välillä. 😀

Laukassa olikin eri meininki, Akro oli heti alla ja malttoi laukata tasaisesti. Nautiskeltiin isossa tilassa ympyröitä sekä ihan uralla suoristuksia. Välillä piti muistuttaa, että hei – täällä on joku satulassakin… Kun laukka tasaaantui taas, tehtiin vähän helppoja vaihtoja lävistäjillä. Ruosteessa oltiin, ensimmäisten vaihtojen jälkeen tuli kaasuttelu. Lopuksi onnistui paremmin. Täytyisi vaan jatkaa niiden harjoittelua kotonakin heti, kun kenttä sulaa. Nyt näyttää jo hyvältä, tulee, on plussakeli ja aurinko paistaa! Kevät on tulossa!

Kevättä kohti täytyy alkaa katsoa jo kisakalenteria. Ajattelin ratsastaa seuratasolla HeA:ta muutaman ohjelman ja loppukesästä kokeilla yhden tai pari alue A:ta. Valmentajan puute on nyt entistä suurempi Pinkin lopetettua Orimattilassa toimintansa. Pitää koittaa organisoida sekin asia jotenkin. Kuitenkin tällä hetkellä ensisijaista saada kotikentän remppa valmiiksi, kunhan lumet sulaa!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *