Jännää.

Jännää.

…kuten Manta asian ilmaisisi.

En pidä ilman satulaa ratsastamisesta ja se ei mielestäni ole kovinkaan
ihmeellinen asia. Minusta se vain on hengenvaarallista ja epämukavaa!
No, joka tapauksessa ryhdyin tänään villiksi ja menin Voodylla
ilman satulaa. Suurin syy siinä oli se, että tahdoin vähän tehdä
jumppaa ruunan lavoille. Toiseksi, en olisi ehtinyt mennä kunnon treeniä.

Kaikesta huolimatta ihmisten pitäisi mennä useammin ilman satulaa, varsinkin
minunlaisteni ”tätien”, jotka pelkäävät putoamista ja itsensä satuttamista.
Minulle tuo kammo on tullut lähinnä selkäni rikkomisen jälkeen…
Uskallan kyllä hypätä ja mennä nuorten hevosten ynnä muiden vatipäiden
selkään, mutta maastoilua ja ilman satulaa menoa vältän. Ei kannattaisi,
tasapaino paranee huomattavasti. Enkä usko urbaaniin legendaan, jonka
mukaan hevosen selkä vioittuu, jos sillä menee usein satulatta. Ja maastoon
en vaan koskaan ehdi, eikä minulla ole siihen sopivaa ratsua (tai on, montakin,
mutta ne tekee muita töitä).

Kun Jesse sitten sai minut puntattua kyytiin, ehdotti Voody ensin piehtarointia.
Ei onneksi tehnyt niin, vaan ratsasteltiin aluksi ympyrällä taivutellen,
eli asettelua sisään ja ulos kylkien kanssa. Hieman väistöjä sekä sitten
ravia, jossa yritin pudota pariin otteeseen… En tippunut ja hevonenkin
oli aikas hieno! Pari laukannostoa otin, mutta se oli jo aika hurjaa.
Varsinkin, kun Voody meni pienen pientä töpölaukkaa peläten, että mamma
tippuu hetkenä minä hyvänsä. 🙂 Pitäisikö ottaa tavoitteeksi mennä kerta
viikkoon ilman satulaa? Tai kahteen viikkoon? Tai sittenkin kuukauteen…
Jos vaan aloitan ensin ilman jalustimia ratsastamisesta!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

2 thoughts on “Jännää.

  1. Ilman satulaa kannattaa ratsastaa, tai no mie nyt paraskin siua neuvomaan kun itse oon tämmöinen käpysäkki ja sie ammattilainen. 😀 Mutta kehittää ihan huomaamatta istuinlihaksia ja perstuntumaa, plus sit kun vihdoinkin saa sen penkin alle niin tulee ihana helpotus kun selässä on tukeva ja turvallinen olo. Satulatta tuntee myöskin helpommin milloin istuu oikein, itse könötän istuinluitteni "kärjillä", ja se myöskin tuntuu seuraavana päivänä kipeänä ahterina…

  2. Sepä se, kovin hyödyllistähän se olisi, mutta kun minusta ei ole siihen! Paitsi, jos saan mennä 98 cm shettiksellä, että saa jalalla vastaan… 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *