Hieman juttua tästä liikutusmuodosta.
Selasin vanhoja englanninkieleisiä hevoslehtiä ja eräässä numerossa
oli juttu long reiningistä eli ohjasajosta. Osalle se on
varmasti tuttu laji, mutta ajattelin nyt tehdä ihan ohjasajopostauksen,
jossa paneudutaan siihen vähän enemmän. Olen joskus kahdeksan vuotta
sitten kilpaillut Playssonin kanssa ohjasajossa ja olemme saaneet ihan
ohjasajocupin finaalipaikankin. Lajin leirilläkin tuli käytyä. Shettisyhdistys
järjestää käyttöluokkien yhteydessä myös ohjasajokilpailuja, tarkempaa
tietoa säännöistä ym. löytyy yhdistyksen sivuilta. Ja vaikka shettiksillä
ohjasajo on kovinkin suosittua, se ei tarkoita, etteikö sitä voisi harrastaa
muillakin roduilla. Opetetaanhan ravuritkin ensin ohjasajaen kärryille…
Pitäisi aloittaa ohjasajoharrastus taas uudestaan, on vaan niin paljon
lajeja, joissa kilpailla ja niin vähän aikaa! Suomessa ohjasajovalmennuksia
pitää mm. kouluvalmentaja Håkan Wahlman.
OHJASAJO ELI LONG REINING
Moni luulee, että ohjasajo on jotain mitä tehdään nuorten hevosten
tai pikkuponien kanssa, mutta faktahan on, että se on erinomaista
liikutusta kaikenikäsille ja -kokoisille hevosille. Se on kuin ratsastusta
maastakäsin. Se mm. tehostaa ääniapujen käyttöä.
Hyödyt nuorelle hevoselle…
Nuori hevonen on hyvä opettaa liinassa juoksuttamisen jälkeen juoksutus
kahdella ohjalla ja sitä kautta ohjasajo.
– Ohjasajo antaa hevoselle aikaa kehittää suutaan ja sitä kautta hyväksyä
kuolaintuntuma ja kontakti ohjiin (ratsastajaan).
– Hevosen tasapaino paranee, kun ohjasajetaan isoilla ympyröillä, diagonaaleilla,
suorilla linjoilla ja jopa ympyrälle sijoitetuilla puomeilla.
– Se auttaa totuttamaan hevosta satulaan ja kehittää lihaksia ympäri
kehoa ja selkää, valmiina kantamaan ratsastajaa.
– Se on tärkeää myös ohjasajan(/ratsastajan) kannalta; hevonen oppii ymmärtämään
treeneissä käytettyä sanoja ja kehittää ”sanavarastoa” ratsastusta varten.
…sekä ”valmiille” hevoselle.
– Ohjasajossa näkee maasta miten hevonen liikkuu ja liikkuuko se oikein.
Voi huomata asioita, joita ei tunne ratsastettaessa.
– Juoksuttamiseen verrattuna ohjasjoassa pystyy taivuttamaan, venyttämään,
vahvistamaan hevosen liikkuvuutta kohti itsensä kantamista kaikissa
askellajeissa.
– Ohjasajaen voi työskennellä hevosen kanssa, jolla ei pysty ratsastamaan;
pieneksi jääneellä ponilla, kipeäselkäisellä jne.
– Tai jos itse ei pysty tai halua ratsastaa.
Ohjasajossa tarvitaan ohjasajovyö (tai silat), pitkät ohjat, esim. 8 metriä
sekä tietysti suitset ja ajopiiska. Tietyt juoksutusvyöt käyvät myös
mikäli niissä sopivilla kohdilla renkaita. Ennen kuin aloitetaan, hevosen
tulee oppia ääniavut, kuten juoksutuksessa; ravi, käynti, seis, peruuta,
sivulle jne. On hyvä, että hevonen toimii hyvin juoksutuksessa ennen
ohjasajoon siirtymistä. Ohjasajajan tulee kävellä hieman takaviistossa,
ei siis ihan suoraan hevonen takana.
Siirtymisiä kannattaa tehdä paljon eri askellajien välillä; se saa hevosen kuuntelemaan ja käyttämään takajalkojaan paremmin. Kuten ratsastuksessa,
ulko-ohjaa ei saa unohtaa! Kaarevilla urilla, kuten ympyrällä, hevonen
ei saa lähteä ulkolapa edellä. Ohjasajossa kannatta kokeilla erikokoisten
ympyröiden tekoa, serpentiiniuraa, ravipuomeja ja kavaletteja sekä paljon
kouluratsastusliikkeitä, kuten väistöjä, avo- ja sulkutaivutuksia.
Harjoitus tekee mestarin!
Riikka ja Playsson.
Tekstin lähde:
Horse & Rider, may 2002 / Tanya Larrigan’s Secrets of Success with Horses
Tosi kiva postaus, ja tästä sai taas itsellekkin hyödyllisiä vinkkejä 🙂
Hyvä homma! Ohjasajo on kyllä kivaa puuhaa ja mukavaa vaihtelua! 🙂