Vieraskynä: Raviurheilu on ehtaa suomalaista viihdettä

Vieraskynä: Raviurheilu on ehtaa suomalaista viihdettä

Suomessa ei ole laukkakilpailuja vielä nähty, mutta raviurheilu on vienyt suomalaisten sydämet. Etenkin suomenhevoset ovat olleet jo pitkälti usean vuosisadan ajan tärkeä osa suomalaista arkielämää ja työntekoa, joten oli luonnollista, että alkujaan kirkolta kotiin ajavien maalaisisäntien kilpa-ajosta kehittyi vuosikymmenien saatossa viralliset ravikilpailut.

Tänä päivänä rahallisesti ja seuraajamäärillä mitattuna ravit ovat suomalaisten toiseksi suosituin laji jääkiekon jälkeen. Sitä seurataan ahkerasti televisiosta, paikan päällä ja jopa sosiaalisessa mediassa, jossa monella ravitallilla on jopa oma tili, josta se jakaa valmennettavien kuulumisia. Samaan aikaa erilaisten kimppahevosten ostamisesta on muodostunut järkevä sijoituskeino.

Raviurheilu on harrastajille rakas laji, mutta siitä tykätään myös lyödä vetoa. Monille ne ovat olleet oivia paikkoja laittaa lajitietämys ansaitsemaan rahaa, ja toto- ja veikkauspisteiden jälkeen vedonlyöntiä voi tänä päivänä harrastaa myös netissä. Kymmenet vedonlyöntisivustot tarjoavat kaikki Suomen merkittävimmät ravilähdöt hyvillä kertoimilla. Jos pelaaminen joskus kyllästyttää, tällöin kannattaa kokeilla myös rahapelisivustoja, kuten https://www.ottokasino.com/casino.

 

 

Mistä ravit ovat saaneet alkunsa?

Hevosilla on ajettu kilpaa jo pitkään, huomattavasti aikaisemmin kuin autoilla. Englannissa kilpailut alkoivat jo 1600-luvulla, mutta Suomeen ne rantautuivat vasta 1800-luvun aikana. Hämmästyttävästi moni nykyinen urheilutermistö on peräisin raviurheilusta. 1860-luvulla järjestetyissä ensimmäisissä valtionajoissa kuultiin ensi kertaa sanat ennätys, rekordi, ajat ja yleisö.

Ihmisten väliset kilpailut alkoivat yleistyä vasta 30-40 vuotta myöhemmin, jolloin kyseiset sanat lainattiin heti niihin. Raviurheilu on kehittynyt 1800-luvun aikana ihmisten luontaisesta halusta kilpailla keskenään. Ensin alettiin mittailla, kenellä on nopein hevonen ja sen jälkeen kilpailuja piti järjestää jo maanteillä. Ensimmäinen virallinen kilpailu ajettiin vuonna 1864. 1900-luvun taitteeseen asti ravit olivat kansanhuvia, joka kuitenkin hiipui koneellistumisen myötä. Hevosia ei tarvittu enää yhtä paljon kotitöissä kuten aikaisemmin, joten niiden lukumäärä laski ja raveja alettiin myöhemmin pitää jopa turhamaisena lajina. Suomenhevoset alettiin nähdä uudestaan tuotantoeläimenä kuin viihdejuoksijana. Samalla sodan aikoina hevosia tarvittiin rintamalla

Raveja kuitenkin järjestettiin vaihtelevasti aina 1960-luvulle, jolloin toton myötä raveja alettiin myydä uudestaan kaupunkilaisille uutena huvitteluna. Samaan aikaan uusia raviratoja rakennettiin ja maahan saapui uusia rotuja, jotka toivat kisoihin aivan uutta jännitystä. Ulkomailta tuotujen amerikkalaisten ravureiden ja orlovien rinnalla suomenhevonen vakiinnutti asemansa ravirotuna. Katsojamäärät jopa viisinkertaistuivat aina 1970-luvulle asti. Laji onkin säilyttänyt suosionsa aina tähän päivään asti.

Kuninkuusravit ovat lajin päätapahtuma

Lajin kuninkaalliset on valittu jo vuodesta 1924 lähtien. Nykyään vuosittain vaihtelevissa kaupungeissa järjestettävistä kilpailuista on tullut suoranainen megatapahtuma konsertteineen, markkinoineen ja muine oheistoimintoineen. Sen edeltäjä on vuodesta 1884 lähtien järjestetyt Suuret orikilpailut, joita ajettiin aina vuoteen 1923 asti – ja vuotta myöhemmin siirryttiin virallisemmin kuninkuusnimeen. Kuninkuusravit ovat seuratuin ravitapahtuma, jota on katsonut paikan päällä vuosittain noin 50 000 katsojaa. Vuosien varrella rataa on kiertänyt monet supermenestyjät, kuten Viesker, Vekseli ja Vieteri, joiden jälkeläiset ovat edelleen ravien ykkösnimiä. Kuningattarista menestyneimpiä ovat olleet Tomu, Valomerkki ja Suhina sekä uusimmista Saaga S.

Koska kyseessä on kauden päätapahtuma, Suomen ykkösnimet valmistautuvat koko vuoden sitä varten ja kilpailu muutamista lähtöpaikoista kuningas- ja kuningatarlähtöihin on kova aina viimeiseen sitä edeltävään ravikilpailuun asti. Se televisioidaan joka vuosi.

Samalla se on erittäin kuuma vedonlyöntikohde, jota kukaan kunnon raviurheilusta kiinnostunut peluri ei jätä välistä. Vuoden 2020 kuninkaaksi valittiin Evartti ja kuningattareksi Virin Camilla. Vuoden 2021 kilpailut tullaan järjestämään jo toista kertaa peräkkäin Seinäjoella.

 

Kuvituskuvat: Pixabay

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *