Purkista ja purnukasta.

Keep it simple.
Tämä postaus sisältää kaupallista tuotetietoutta.


Onko purkit ja purnukat vähenemään päin…?



Olen blogini kahdeksan olemassaolovuoden aikana tehnyt hyvin vähän ruokinta- tai varustepostauksia. Ehkä enimmäkseen siksi, että en ole kokenut niinkään tärkeänä listailla mitä meidän tallin kaapeista löytyy. Koska poikkeus vahvistaa säännön, voisi nyt vihdoin olla hyvä aika taas kirjoittaa ravintopuolesta – mitä meidän hevoset syövät?
Suomessa rehutarjonta on laaja. Miltei mitä tahansa keski-eurooppalaista rehumerkkiä on saatavilla, suosituimpina varmasti Havens, Pavo ja Eggersman. Ruokintatrendit menevät aalloittain. Pikkuhiljaa ollaan pääsemässä lähemmäksi yksinkertaista ruokintaa ja tiedetään miten hevosta tulisi ruokkia. Aiemmin vitsiksi muodostunut purkin ja purnukan käyttö voi siis olla hyvien rehujen ansiosta vähenemään päin. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota hevosen yksilöllisyyteen, ruokintamääriin ja -väleihin sekä käyttötarkoitukseen.

“Haluan pitää hevosten ruokinnan simppelinä, mutta kattavana.”

Minulla on muutamia linjauksia mitä noudatan meidän hevosten suhteen. Voi olla, että nämä ovat jo tätimäistä itsetietoisuutta tai sitten ihan vain hyväksi todettuja asioita. 
  • Heinän määrä ja laatu. Perusasia on, että korsirehusta ei saa pihistellä. Meillä heinää on aina runsaasti ruokinnoilla ja hevosilla on riittävästi aikaa syödä. Emme ole koskaan rajoittaneet heinän määrää, jokainen hevonen on periaatteessa saanut sen verran, kuin napa vetää. Uskokaa tai älkää, joskus nekin jättävät syömättä.
  • Vältän kokonaisen kauran syöttöä. Suurimmaksi osaksi kaura tulee yleensä sulamattomana ulos lannan mukana. En usko kauran tuovan niin paljoa energiaa, että sitä kannattaisi syöttää vain paskan koristeeksi. Kauralese tai rouhittu kaura muun rehun sisältönä on eri asia.
  • Ruokinta-annosten kikkailu. Ei ole mitään järkeä vensklata ruokintamäärien kanssa esimerkiksi vapaapäivien suhteen. Jos jättää yhtenä päivänä antamatta x määrän rehua, se ei todellakaan vaikuta yhtään mihinkään. Levossa olevaa hevosta ei kuitenkaan ole syytä ruokkia samallalailla, kuin treenihevosta. Olen kuullut monien jättävän laidunkaudella väkirehut pois; korvaako laidunruoho oikeasti rehujen ravintoarvot? Epäilen…
  • Puolen desin mitta. Hieman samaa, kuin edellinen kohta ovat puolen desin tai desin erot ruokinnassa. Aikoinaan ollessani eri talleilla töissä oli hevosten omistajilla välillä mitä ihmeellisimpiä ruokintaohjeita. “1,7 litraa… 0,6 litraa…” Itse suututan aina Alexin vetämällä rehumäärät astioihin vapaalla kädellä. 😀
  • Jätti-iso norsuämpärillinen ruokaa. Välillä pääsee todistamaan näitä ruokkijoita, jotka vetävät 10 litran ämpärin kukkuralleen kaikkea mahdollista ja turvottavat sen hillittömäksi mössöksi. Pollelle kuppiin ja bon apetit. Hevonen ei loppupelissä “syö kuin hevonen”. Sen ruokatorvi ja mahalaukku on ihan naurettavan pieni.
  • Vesi ja suola. Hevonen juo päivässä useamman kymmenen litran edestä vettä. Tästä syystä karsinoiden vesiautomaatit eivät aina ole paras ratkaisu. Vettä tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tarjolla myös tarhassa ja talvellakin. Suolan tarve on helposti järjestettävissä suolakiven muodossa tai nestemäisenä elektrolyyttinä. 
Aiemmin syötin yli 10 vuoden ajan Racingin rehuja, mutta edullisen hintansa takia ne eivät kuitenkaan ole laadultaan ihan riittäviä. Saadakseen ihanteellisen ruokintatuloksen piti syöttää ainakin kahta eri rehua. Jossain vaiheessa tulin siihen tulokseen, että haluan pitää hevosten ruokinnan simppelinä, mutta kattavana. Tutustuin müsli- ja mash -rehuihin ja päädyimme yhteistyön turvin käyttämään St. Hippolytin perusmüslejä, joita syötimme parin vuoden ajan. Yhteistyökuvioiden muututtua päädyimme uuden englantilaisen Keyflown pariin.


JumpMixin tehokkuus perustuu huippuhyvään sulavuuteen.




 “Rehun funktio on, että sitä ei tarvitse syöttää suuria määriä.”

Tällä hetkellä meillä on kolme omaa hevosta Ypäjällä; puoliverinen (Rex), suomenhevonen (Mauno) ja risteytysponi (Puuma). Keyflow on kuluttajille vielä tuntematon merkki, mutta olemme tuomassa sen Suomen markkinoille kevään aikana. Rehun funktio on, että sitä ei tarvitse syöttää suuria määriä, jolloin säkki kestää pidempään ja on näin edullisempaa käyttää. Lisäksi muovipinnotteiset säkit kestävät jopa pientä kosteutta paperisäkkejä paremmin.

Rex syö JumpMixiä, joka on Whitakerin veljesten nimikkorehu. Se on isojakoista müsliä, ei niin silppua, kuin moni muu vastaava. JumpMixin tehokkuus perustuu huippuhyvään sulavuuteen ja ravinteiden imeytymiseen sekä animohappojen tarkkaan tasapainoon. Animohapot muuten tukee lihasten ihanteellista kehitystä! Näiden lisäksi rehussa ei ole juuri ollenkaan sokeria tai tärkkelystä, mutta senkin edestä riisilesettä (ei kuumenna!), punajuurta ja omega 3:sta. Rex saa myös Keyflown Key-3 öljyä, joka on eräänlainen kolmiteholisä. Key-3 vaikuttaa hengitysteihin, ihoon sekä niveliin. Täydennysrehuna tällä hetkellä ruokinnassa Equistro Mega Base, joka sisältää kalsiumia, fosforia ja vitamiineja sekä mineraaleja, hivenaineita ja prebioottia.

Mauno on ollut ruokinnan suhteen hankalampi, koska käy helposti kierroksilla. Ruunalle otettiin käyttöön Keyflown StayCool -müsli. Se on puolestaan kenttäratsastaja Mark Toddin kanssa kehitetty. StayCoolissa ei ole melassia ja vähäinen sokeritaso, siksi se käy myös kaviokuumehevosille ja kengättömille. Müslin ohella Maunon ruokintaan kuuluu Key-3 öljy ja kovempien treenien aikana Maunon neste- ja suolatasapainoa huolletaan Equistro Elytaan -elektrolyytillä (nestemäinen).

Poni syö oikeastaan vain kourallisen müsliä ja kauraa, Racingin perus Mineral+ kivennäistä sekä iltaruokaan loraus Key-3 öljyä ja nokkosta. Puuma on niin vähällä treenillä, että pärjää hyvin heinällä ja “pyhällä hengellä”. 😉 Jos mahan kanssa on ongelmaa, ollaan annettu ruuan seassa Chia De Gracian nokkosrouhetta.

 StayCool käy myös kaviokuumehevosille ja kengättömille.

Kaiken kaikkiaan Keyflow tuntuu istuvan hyvin ajatusmaailmaan ruokinnan yksinkertaistamisesta. En yhtään väheksy muita rehumerkkejä, mutta tämän brändin valikoimissa on vain muutama ns. perustuote, jotka pelaavat yhteen. Ei rakettitiedettä tai suuria ruokamääriä ja hintakin tippuu sopivaan välimaastoon.

Heräsikö kiinnostus Keyflowta kohtaan? Rehut ovat tarkemmin esillä kevään messuilla, esim. Tampereella 8.-9.4. Meidän ständillä on mahdollista saada ruokintasuunnitelma omalle hevoselleen Keyflown edustajalta ja ottaa mukaan rehunäytteitä. Lisäksi etsimme omaa Keyflow -lähettilästä, joka ottaisi testaukseen Mark Todd Maestro -rehun! Vaatimuksina, että omistat kilpahevosen, joka tarvitsee energiapitoista rehua ja olet yli 18 -vuotias. Laita postia info(at)playsson.net, niin kerron lisää.

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
31 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja RIDE! -lehden taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *