Ulkotalliprojekti, osa 1.

Ulkotalliprojekti, osa 1.

Hevosholismin syy ja seuraus.
Sehän nyt on jo ihan selvä, että me ei olla mitenkään täyspäisiä – kuten ei muutkaan hevosihmiset. Olen kehittänyt termin hevosholismi, joka käsityksenä kattaa oikeastaan kokonaan sen puuttuvan luonteenpiirteen, josta minä itse ja moni muukin kärsii. Hevosholismista on tulossa ihan kokonaan oma postaus, mutta pähkinänkuoressa kyse on siitä, että jokainen myyty hevonen aiheuttaa tyhjiön, joka pitää täyttää.
Anyhow… Meidän kohdalla tilanne on eskaloitunut lähinnä siihen, että tallin pitäminen Ypäjällä on muodostumassa päätoimeksi. Jätän kokonaan mediatuotannon puolen laskematta, puhutaan nyt ns. oikeista töistä. 😉 Honkalan tilan talli on viisipaikkainen, josta kaksi paikkaa on meidän omille hevosille. Koska kesälläkin on vierashevosia majoittumassa ja karsinoiden tilat ovat rajalliset, teimme ratkaisun investoida siirtotallin tyyppiseen ulkotalliin. Tässä vaiheessa jokainen ulosvirtaava seteli on liikaa, joten valmis siirtotalli ei tullut kyseeseen. Onneksi löysin kohtuulliseen hintaan hevosten käyttöön sopivan varastokontin. Ostin sen pelkästään kuvien ja saatujen mittojen perusteella noin kuukausi sitten. Kuljetuspuoli olikin sitten hankalampi… Tämän kokoista mökkiä ei ihan peräkärryllä siirretä. Lopulta oikeanlainen kuljetuskalusto järjestyi ja kontti saapui Nurmijärveltä viime viikonloppuna.

”Tämän kokoista mökkiä ei ihan peräkärryllä siirretä.”

Kontin pohjassa on vaihtolavakiskot, mutta se jouduttiin nostamaan paikalleen ylösalaisin nosturilla ja loppupelissä ikkunapääty ei mennyt toivotusti tallin seinän suuntaan. No, eipä tuo mitään. Karsinoita ei tarvitse nyt ketjuttaa, vaan tehdään alkuperäisen suunnitelman mukaan molempiin karsinoihin heti omat oviaukot. Kontin mitat ovat noin 6 x 3 metriä, eli ulkotallissa on loppupelissä kaksi noin 8-9 m2 karsinaa. Korkeus riittää alle 160 cm hevosille. Koko mökki on todella siistissä kunnossa, eristetty ja siinä on ilmastointi- ja sähköistämisvalmiudet. Olen niin tyytyväinen tähän hankintaan ja siihen, että se ylipäätään sattui eteen!
Tällä hetkellä ulkotalliin on rakennettu jo väliseinä, joka jakaa karsinat.

Koska sekä Alexilla, että minulla on varsin näppärät isät – oman elämänsä puuhapetet – on heidät luonnollisesti nakitettu ulkotallin rakennusprojektiin mukaan. Tällä viikolla konttiin on tullut jo väliseinä, joka jakaa karsinat. Se on 3/4 vahvaa, potkun kestävää filmivaneria ja yläosa metallikehikkoa. Lattia on valmiiksi lautamateriaalia, joten siihen tulee päälle vain kumimattoa. Todennäköisesti päätyseinistä puretaan ylimääräistä eritystä pois (sitä on varmaan 15 cm) ja seinät suojataan ympäri vielä ohuemmalla vanerilla.
Mökin toisessa päädyssä on kaksiosainen lasiovi, joka nyt ei sovi tähän käyttöön mitenkään. Se lähtee pois ja pääty laitetaan umpeen. Karsinoihin tulee luonnollisesti siis omat ovet. Siitä syystä seuraava osa oli perinteinen reikä seinään. Toinen oviaukko on tehty, toinen vielä kesken. Sitten alkaa ovien muotoilu paikalleen, ikkunoiden suojaverkot ja lopulta viimeistelyä. Vesikourut ja päätylaudat ottivat kuljetuksessa hieman osumaa… Karsinoihin on myös toistaiseksi pakko tehdä jonkinlaiset rampit tms. sisällemenoa varten. Koko ulkotallin pohjustusta on varmasti pakko korjata, kun maa alkaa sulaa roudasta. 
Tätä ulkotalliprojektia pääsette nyt seuraamaan tässä kevään aikana. Kysymyksiä ja vertaistukea saa esittää. 🙂 

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

One thought on “Ulkotalliprojekti, osa 1.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *