Oppimiskäsitykset.

II-tason lajivalmentajakoulutuksen etätehtävä.

Oppiakseen hyvin ratsastajan on saatava lajistaan paljon irti pätevän ja motivoituneen
valmentajan/opettajan avulla. Ratsastajan tulee myös olla itse motivoitunut ja
tehdä töitä oppimisensa ja kehittymisensä eteen. Ratsastajan ja valmentajan
vuorovaikutus sekä ilmapiiri tulee olla tukeva, avoin ja toimiva. Jokaisen
ratsastajan tulee etsiä itsellensä sopiva valmentaja, joka opettaa hänelle
sopivalla tavalla. Osa ratsastajista oppii näkemällä, toisen kuulemalla tai
tekemällä. Kun ratsastajalle asetetaan saavutettava ja realistinen tavoite, on
myös oppiminen tehokkaampaa. Itsetunnon kehittäminen vahvistaa osaamista sekä
tarjoaa parempia mahdollisuuksia menestymiseen ja hyviin tuloksiin.

Jotta voin edistää omien valmennettavieni oppimista, minun tulee olla
itse motivoitunut ja aidosti kiinnostunut ratsastajien edistymisestä. Antamalla
sopivasti tunneilla haastetta ja tilaisuuden turvallisesti ylittää itsensä,
tarjoamalla onnistumisen tunteita. Asettamalla ratsastajasta riippuen
tavoitteita, jotka he saavat töitä tekemällä toteutumaan kauden aikana. Joko
kotikentällä tai kilpailuissa. Lisäksi minun tulee kehittää myös itseäni ja
oppia uutta, jotta tiedonsiirtäminen ratsastajille on ajan tasalla.

”Keskeisiä
ajatuksia”
Mitä
tarkoittaa käytännössä?
Uutta tietoa
omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua.
Aikaisemmin
tehtyjä harjoituksia ja opittuja asioita viedään eteenpäin niin, että uuden
tehtävän oppiminen on helppoa.
Oppiminen on
syklinen prosessi, jossa korostuu aktiivinen oppimisprosessi eikä vain
oppimisen tulos.
Ratsastaja osaa
käyttää oppimiaan taitoja itsenäisesti ja osaa soveltaa aiemmin oppimaansa,
ei vain kehotuksesta. Hän osaa korjata jo virheitään ”ennen” valmentajaa.
Ratsastajalla on intoa tulla tunnille joka viikko.
Oppiminen on
kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa.
Ratsastaja voi
ottaa tietoa vastaan muualtakin kuin omalta valmentajaltaan. Esimerkiksi lukemalla
alan kirjoja, käymällä muilla valmentajilla, seuraamalla muiden valmennuksia,
keskustelemalla kokemuksistaan jne.
Oppiminen on
oppijan oman toiminnan tulosta.
Valmentajan
tehtävänä on antaa ratsastajalle avaimet tehtävän ja siitä mahdollisesti
syntyvän ongelman ratkaisuun. Ratsastajan tulee kokea ”ahaa” –elämys
onnistuessaan. Ratsastajan tulee olla motivoitunut.
Toimintaa ohjaa
sen tavoite –  ja tavoitetta ohjaavat
oppimisen kriteerit –  mutta oppimista
säätelee se, mitä oppija tekee.
Ratsastajalle uutta
asiaa opetettaessa tämä tietää ja osaa taidot, jotka vaaditaan tehtävän
suoritukseen. Silti hän ei esim. motorisesti osaa toimia. Valmentajan tulee
neuvoa vaikka kädestä pitäen, miten satulassa toimitaan.
Ymmärtämisen
painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä.
Valmentajan
tulee esittää vaadittavat tehtävät selkeästi, kerraten ja ymmärrettävästi,
jotta ratsastaja osaa käyttää oikeita apuja sekä osaamistaan tarvittavasti
(ahaa!-elämys).
Opetussuunnitelmien
tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus
ja muuttuvuus.
Esimerkkinä
kilparatsastajan treeni- ja kisakalenteri ei saa olla yhdestä tietystä
kilpailusta kiinni. Onnettomuuksia ja sairastumisia sattuu, pitää olla ”plan
B”, jottei heikomman ratsastajan motivaatio kärsi. Sama koskee omaksi
ilokseen treenaavia. Asioissa ei saa mennä liian nopeasti edelle, takapakkeja
tapahtuu.

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
31 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja RIDE! -lehden taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa.

Only registered users can comment.

  1. En tiedä, että tiedätkö vielä, mutta Jatilan kisat on peruttu herpesviruksen takia. Lisätietoja eliteridingclub.blogspot.com 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *