Hevosihminen sosiaalisessa mediassa.

Hevosihminen sosiaalisessa mediassa.

Me ja somen ihmeellinen maailma.


Nykyelämä on hienoa. Voi seurata kaikkia ihmisiä ihan luvallisesti erilaisten lähteiden kautta. Enää ei tarvitse tyytyä pelkkään juoruiluun ja kerrostalokyttäämiseen! Upeaa! Mutta miten me käyttäydymme sosiaalisessa mediassa, noin niinkuin hevosihmisen näkökulmasta? Osaammeko olla normaaleja? Moni erottelee oman yksityisen persoonansa hevosihmisen elämästä internetin syövereissä. Millaisen kuvan annamme somessa itsestämme? Ihailua, kateutta, vihaa vai arvostusta?

INSTAGRAM


Ne, jotka yhtään edes yrittävät pysyä ”salassa” somessa, tekevät yksityisen tilin selfieille (”vain parhaat saa seurata”) ja julkisen tilin hevostelulle. Sitten on niitä, joilla on tallin tai yrityksen puolesta oma julkinen tili. Mitä kuvia IG:ssä sitten jaetaan? Se määriytyy seuraajamäärän perusteella. Mitä enemmän on seuraajia, sitä parempilaatuisia ja näyttävämpiä kuvia on. Esimerkkinä hwfarm (50.3 k) tai jimmicciio (4152). Kuvien määrä ei kerro suosion määrästä. Monesti mitä vähemmän kuvia, sitä useampi niistä tykkää. Me ”tavalliset” heppailijat lataamme turhan paljon (henkilökohtaisesti yli 1000 ) kuvia, joista osa on hevoskuvia ja osa tyrkkyjä selfieitä. IG:ssä ei tarvitse jakaa jokapäiväisestä leivästä kuvia tai surkeita tarhakuvia. Lisäksi rasittaa ne, jotka laittavat miljoona samanlaista kuvaa siitä omasta karvakorvastaan,,, Ja oikeasti; kun laitatte tägejä, käyttäkää sellaisia, jotka tuovat kävijöitä. #näin #laitetut #tägit #eivät #paljoa #hyödytä tai sitten sanat, joita kukaan ei ymmärrä. Oikein käytettynä Instagramista on paljon hyötyä, esim. oman uran esilletuomisessa tai yrityksen toiminnan esittelyssä. Edustavat videopätkät luovat myös hyvää kuvaa harrastuksesta!

FACEBOOK


FB on taas asia erikseen. Siellä on niin paljon oheistoimintaa, että varsinaiset päivitykset hukkuvat sontaan. Facebookissa voi seurata paljon ulkomaalaisten tallien ja ratsastajien uutisvirtaa, kiinnostavimmat uutiset ja videot voi jakaa omalla seinällään. Itse käytän FB:tä eräänlaisena muistikirjana, jonne teen päivityksiä iloista ja suruista sekä kuva-albumeissa on helppo säilyttää otoksia. Facebook on noussut erityisesti keski-ikäisten ihmisten suosioon, joten vähän jokaisen ”ratsastuspiiriläisen” löytää omalla nimellään FB:stä. Sitä kautta löytää myös uusimmat tiedot tapahtumista jne. Facebookissa ei tarvitse jakaa syvimpiä tuntemuksiaan, kuten kiusalliset vaivat, miljoona lapsen kuvaa, päivän ruoka-annokset tai muuta älykästä. Lisäksi ne pelipäivitykset on r-a-s-i-t-t-a-v-i-a. Hevosihminen jakaa tietysti uusimmat varustehankinnat, treenien lopputulokset, onnistuneet valmennukset ja kisakuvat. Ja toiset heppaihmiset peukuttaa armottomasti. Yrityksille Facebook avaa loputtomat mainosmarkkinat, puhumattakaan yksityisistä, jotka voivat tehdä kauppaa lukemattomissa kirpputoriryhmissä. Myös seurat ja tallit saavat toimintaansa näkyville.

FOORUMIT


Keskusteleminen on kivaa, niin kauan kuin sitä osataan tehdä asiallisesti. Foorumeilta saa kyllä apuakin, kunhan linjojen toisessa päässä on joku älyllinen olento. Nykyään on ihan sama kirjoittaako omalla nimellään vai ei, paskaa tulee niskaan joka tapauksessa. Ärsyttävää. Ja nyt puhutaan tästä älyvapaasti palstasta, jotta jauhamin on sallittua ihan kunnianloukkaukseen asti. Muilla sivuilla keskustelu onkin kehittävämpää, etenkin jos alueella esiinnytään ”tunnistettavalla” nimimerkillä tai jopa omalla nimellä. Tuntuu, että foorumit menettävät keskustelutehooaan juurikin tunnistettamattomuutensa takia. Ottaako kukaan enää foorumeita vakavasti, kun trollaus ja provoilu on niin yleistä?

WHATSAPP


Teknologia on kehittänyt paljon viestintää helpottavia ohjelmia, kuten WhatsApp ja Kik. Etenkin nuorten keskuudessa on yleistynyt tehdä keskusteluryhmä WA:n kautta vähän joka asiaa koskien… Usein ne kuihtuvat kasaan tai keskustelu on aivan älyvapaata. On hienoa seurata keskustelua, jossa jokainen kehuu itseään toista enemmän… Ryhmiä muodostetaan ex-ravureista, eri tasoilla kilpailevien kesken, kirpputoreja jne. jne. Loppupelissä viestejä on tullut jotain 136 kpl parissa minuutissa. Tai sitten en vaan osaa ymmärtää WA:n hienoutta.

TWITTER


Facebook ja Instagram harrastaa haureutta ja syntyy Twitter? Oikeasti, miten Twitter pelittää? Seurataan toisten twiittejä ja twiitataan omia? Osaako joku kertoa, mitä hevosihminen tekee Twitterissä?

BLOGGER (ja Google -tilin palvelut)


Niin kauan kuin estää blogiin kommentoimasta anonyymejä, voi vähän jäljittääkin kommentoijia. Itse olen tässäkin palvelussa omalla nimelläni, kun ei ole ”mitään salattavaa”. Blogger kasaa helposti lukemieni blogien postaukset ja pääsen niitä myös yhdellä klikkauksella kommentoimaan halutessani. Blogin päivittäminen käy helposti, vielä haluaisin tietää miten onnistuisin yhdistämään blogini palvelimelleni… Blogien lukemisen lopettaminen on jotenkin aina vaivalloista. Siksi blogilistalla usein roikkuu ”turhia” blogeja.

Mitä somepalvelua käytät eniten? Miksi?


Minulla ehdottomasti Facebook. Siellä on helppo toimia, päivittää tilaansa ja seurata mitä muille kuuluu. Ryhmissä on vaivatonta keskustella reilusti asioista tai käydä kauppaa. Messenger on monipuolinen apuväline viestintään. Kuvien jakaminen on laajaa ja toimivaa.

Yritän antaa somessa itsestäni tietysti mahdollisimman realistisen kuvan, mutta en kuitenkaan halua niitä kauheimpia kuvia itsestäni mihinkään laittaa. Vuosien varrella olen tehnyt itseni ”yleisölle” tutuksi, joten en Facebookiin tai blogiin kaikkein henkilökohtaisempia asioita laita. Kenenkään ei pitäisi. Se mitä Alex kertoo itsestään, on hänen oma asiansa.  En kaunistele päivityksissä asioita, vaan osaan kertoa myös pilalle menneistä päivistä. Olen monesta paikasta tavoitettavissa, puhelinnumerokin löytyy vaikka mistä. Lasten ja nuorten tulisi miettiä missä esim. puhelinnumeroaan jakaa, WhatsAppiin tarkoitettu numero saattaa päätyä muualle. Muistakaa netiketti, kun liikutte internetissä!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *