Vastauksia, vastauksia.

Vastauksia, vastauksia.

Kysymyspostauksen “muutamiin” kysymyksiin vastauksia. 🙂

Sain mukavasti erilaisia kysymyksiä, joten laitan ne nyt otsikoittain tähän postaukseen. Tästä tulee suhteellisen pitkä teksti, toivottavasti jaksatte lukea! 🙂 Tarkennan mielelläni, jos jollain on jotain vielä mielessä!

LEMPIASIAT

Lempihevosrotu? / Paras hevosrotu mielestäsi?
– Ehdottomasti shetlanninponi. Se on rotuna monipuolinen, vaikkei toimikaan aikuisten ratsuna. Sillä on silti paljon erilaisia käyttölajeja; ravit, ohjasajo, näyttelyt jne. Shettis on myös luonteeltaan persoonallinen, toki hieman itsepäinenkin. Meillä ainakin shettikset on tallin suosikkeja, ne keksivät vaikka mitä hauskaa päivittäin…

Lempivaruste hevosella?
– Olen sen verran pinnallinen, että sanon satulahuopa. Erikoisimmilla merkkihuovilla on toki hintaa, mutta nehän lisäävät “statusarvoa”. Kyllä minä ainakin kisoissa katselen, kenellä on tyylikkäimmät satulahuovat ja suojat sävysävyyn. 😉 Lempihuopamerkkeinä on GG, Kingsland, Cavalor, Eskadron ja HV Polo. Oletteko muuten nähneet tämän tyypin käsin tekemiä satulahuopia?

Lempivaruste ratsastajalla?
– Kypärä. Nykyään on niin paljon valinnan varaa, ei tarvitse enää tyytyä siihen 20 euron Wembleyhin. Merkkejä, malleja ja materiaaleja on paljon erilaisia, jokaiselle päälle ja tyylille löytyy varmasti omansa! Omistan tällä hetkellä kolme kypärää; GPA:n kisoihin, DMS halvemman version kotitreeneihin ja Horzen “feikki-CO:n” varakypäräksi. Ratsastajillamme on kaikilla omat kypärät, mutta tallilta löytyy muutamia lainakypäriä vieraileville ratsastajille. Niiden kuntoa vaan pitää tarkistaa säännöllisesti ja poistaa, jos on tiputettuja/tiputtuja.

Paras tunne hevosen selässä?
– Onnistuminen. Se on hieno hetki, kun vaikkapa on pitkään yrittänyt ja yrittänyt jotain liikettä, eikä se ole ollut ihan kohdallaan. Sitten sitä miettii, mitä on tehnyt väärin ja miten sen voisi korjata. Kun onnistuu korjaamaan ja liike menee nappiin, saa heti palautteen tekemisistään!

HEVOSHISTORIAA

Mikä joskus sai aloittamaan ratsastuksen?
– En oikein osaa sanoa. Olin 3-vuotiaana Orimattilan eläinpuistossa talutusratsastuksessa (hinta oli 5 mk / kierros) ja vietin kuulemma useamman tovin ponin kyydissä. Isä taisi maksaa itsensä kipeäksi, jotta sain vetää rundia siellä! Jostain syystä sitten hinguin tunneille ja pääsinkin aloittamaan ratsastuksen.

Milloin/miten aloitit ratsastuksen?
– Vajaa 4-vuotiaana pääsin talutustunneille Iran tallille Mäntsälään. Talli toimi silloin nykyisen Mäntsälän ratsastuskoulun tiloissa. Ensimmäisellä ratsastustunnilla tipuin ison (ei se varmaan oikeasti iso ollut) hevosen selästä takaperin alas, taluttaja ei ollut tarpeeksi tarkkana. Juoksin äidin syliin, enkä mennyt takaisin selkään. Myöhemmin jatkoin tunteja Sailan tallilla shetlanninponeilla. Ikävänä muistona hetket, jolloin muut uskalsivat laukata ja minä seisoin kentän keskellä paikoilleen nukahtaneen ponin kanssa… 😀

Miksi hevoset/ratsastus?
– Minulla ei ole tähän mitään hienoa ja erikoista vastausta. Pienenä harrastin myös balettia ja jatkoin sitä ratsastuksen ohella lähinnä äidin painostuksesta. Jossain vaiheessa ratsastus jyräsi baletin yli ja päätin panostaa vain yhteen harrastukseen. Pääsin hyvän opettajan tunneille ja sitä kautta muutkin ovet aukesivat. Kai se on vain se polte tähän lajiin ja ainainen nälkä. Pakko saada ja oppia lisää ja enemmän!

Koska hankit/sait ensimmäisen hevosesi?
– Sain ensimmäisen oman ponin loppukesästä 2001, olin silloin 14-vuotias. Äiti ja isä eivät tienneet hevosista mitään, joten hoidin sen pääosin yksin itsehoitotallilla. Kovin suuri vastuu nuorelle tytölle, mutta ei tässä ole huonommin käynyt. Pikkuhiljaa poneja alkoi sitten tulla lisää ja äitikin innostui harrastuksesta…

Pisin tauko jonka olet ollut erossa hevosista?
– Hmmm… Joskus kouluaikoina oli pidempiä jaksoja, kun en päässyt ratsastamaan. Mutta paha sanoa… Silloin kun olen ollut kipeänä on saattanut viikko mennä, mutta ei sen kauempaa. Nykyään vaikka en olisikaan kotona hevosten kanssa, olen muualla hevospuolen joko käytännön- (valmennukset) tai teoria-asioiden parissa. Aina siis jollain lailla hevosjuttuja…

Voisitko enää elää ilman hevosia?
– En todennäköisesti. Se on kliseisesti elämäntapa. Vaikka välillä väsyttääkin ja on puuduttavaa tehdä sekä toistaa samoja asioita päivästä toiseen, mutta tämä on se juttu jonka osaan. Vaikka en pystyisi enää ratsastamaan, jatkaisin silti jossain muodossa hevostelua.

Mitä tapahtumaa/tekoa kadut eniten hevosurasi aikana?
– On tullut tehtyä pahoja virheitä eri ihmisten kanssa. Ihmistuntemus on parantunut ja on oppinut miettimään kahdesti, ennenkuin lähtee jotain asiaa toteuttamaan. Ihmiset, etenkin hevosihmiset, ovat todella kaksinaamaisia, kateellisia ja pahansuopia. Se on tullut todettua. Lisäksi joitain hevoshankintoja olisi voinut jättää tekemättä…

Pahin mokasi hevosten kanssa?
– En koe tehneeni kovinkaan pahoja mokia, eikä ainakaan mitään kaduttavaa tule mieleen. Ainahan voisi petrata esim. ruokinnan suhteen, että saisi nopeammin ja parempia tuloksia aikaiseksi. Ettei jäisi pohtimaan, että toimiiko tämä vai ei. Lorista olisi pitänyt myös osata luopua aikaisemmin (meidän edesmennyt kroonisesta kaviokuumeesta kärsinyt poni).

Oletko koskaan harkinnut vakavasti lopettavasi ratsastuksen?
– Vakavasti ja vakavasti… Jokainen ratsastusta harrastava on varmasti joskus uhkaillut lopettavansa viimeistään siinä vaiheessa, kun tulee isompia tai pienempiä vastoinkäymisiä. Mutta en niin vakavasti, että oikeasti lopettaisin. Silloin oli lähellä, kun rikoin selkäni ja kävelykyky katosi. Mietin, että oliko tämä nyt sitten tässä…

Paras opetus mitä olet saanut hevosten kanssa?
– Voima ei ratkaise mitään, 500 kg eläin ei ole hallittavissa pakottamalla. Pitää pystyä toimimaan hevosen luonnollisen käyttäytymisen kautta ja pyrkiä vahvistamaan hyvää käytöstä. Olen myös useita tapauksia seuranneena oppinut, että hevonen ei opi koskaan pahalla tai rankaisemalla. Ainoastaan kiitoksen kautta.

Hauskin/hupaisin muisto hevosten kanssa?
– Niitä on paljon! Ei voi määritellä vain jotain tiettyä. Yhtä tärkeitä muistoissa hevosten lisäksi on tietenkin ne ihmiset, jotka ovat olleet tapahtumassa mukana. Positiiviset hetket ja onnistumiset ovat parhaimmat palkinnot tällä alalla! Niiden varassa jaksaa taas eteenpäin.

MIELIPITEET

Hevosrotu, jolla et ole ikinä ratsastanut, mutta haluaisit ratsastaa?
– Minulla on aika laaja skaala hevosrotuja, joilla olen jo mennyt. Samalla on lista hevosroduista, joilla en ole mennyt, mutta en kyllä haluaisikaan… Olisi kiva kokeilla jotain sen rodun yksilöä, joka on poikkeuksellisen hyvä vaikkapa kouluratsastuksessa. Esimerkiksi hypoteettinen raskasrakenteinen shire, joka osaa vaihdot.

Ratsastuslaji, jota haluaisit kokeilla?
– Western on kiinnostavaa. Olisi hienoa saada hevonen toimimaan heidän oppiensa tapaan pienillä avuilla. Ihailen länkkäri-ihmisten logiikkaa hevosten kanssa, he toimivat hevosten ehdoilla ja silti ilman ongelmia. Jos satun törmäämään länkkäriväkeen, kyselen heti paljon erilaisia asioita esim. hevosten käytönongelmiin.

Mistä asioista pidät itsessäsi?
– Olen huumorintajuinen, suorapuheinen ja omasta mielestäni avokätinen. Vanhemmiten olen muuttunut sosiaalisemmaksi. Olen hyvin tietoinen “meidän porukasta” ja puolustan vahvasti omiani. Teen kaikkeni ja autan aina hyvien tyyppejä. Ystäville olen reilu ja luotettava, epämiellyttäville ja ilkeille ihmisille pahin painajainen.

Mistä asioista et pidä itsessäsi?
– Arvostelen kovinkin suorasanaisesti. Sanon mitä ajattelen, ennenkuin ajattelen loppuun asti. Annan itsestäni koppavan kuvan, mutta se ei pidä paikkaansa, jos viitsii tutustua. Kiroilen paljon. Otan helposti itseeni. Olen temperamenttinen, suutun nopeasti. Olen aivan liian kovaääninen.

Mitä mieltä olet näistä “merkkivaate/varuste ratsastajista”?
– Kukin taaplaa tavallaan. Merkkivarusteet eivät tuo ratsastustaitoja tai tee sinusta sen suositumpaa ihmistä, mutta onhan se jonkinlainen imagokuva ja oman egon pönkitys. Paha alkaa mitään negatiivista sanomaan, itsekin käytän merkkivarusteita ja pukeudun merkkivaatteisiin. Se vain kuuluu tähän lajiin. Ihan samallalailla merkkituotteet vaikuttaa muissakin piireissä, esim. golf.

Millainen olisi unelmiesi hevonen?
– Kiltti, joka tilanteessa toimiva, persoonallinen, osaava ja suhteellisen kookas. Värillä, rodulla tai sukupuolella ei niinkään ole väliä. Pidän kuitenkin enemmän puoliverisistä ja poneista, kuin raskaista kylmäverisistä (suokkien kanssa en tule toimeen) tai lämminverisistä. Useita remontteja ja raakoja hevosia ratsastaneena olisi joskus kiva saada ihan valmis ja täysin toimiva kilpahevonen!

Tulevaisuuden haaveet ja tavoitteet?
– Mitä tarkemmin tätä asiaa mietin, sitä enemmän tulen siihen tulokseen, että tulevaisuuden kuviot liittyvät enemmän valmentamiseen, tuomaroimiseen ja hevosen omistamiseen kuin kilparatsastajan uraan. Kuitenkin parin lähivuoden kausien aikana haluaisin saada hyviä tuloksia HeA-VaB luokista ja katsoa mitä saisin aikaiseksi nykyisen hevosen kanssa.

Millaiseksi ratsastajaksi kuvailisit itseäsi?
– Tiukka, mutta luen mielestäni hyvin hevosia ja osaan ennakoida tilanteissa. Se on peruja lähinnä nuorten hevosten ratsastamisesta, kun ei tiedä mitä voi tapahtua. En ole mikään leppoisin ratsastaja tai sunnuntaimatkustaja, laitan aika napakoin ottein hevoset töihin. En kuitenkiaan ole väkivaltainen, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan! Yritän ratsastaa mahdollisimman paljon istunnalla ja tukea ohjalla vain tarvittavan määrän, hevosesta riippuen tietenkin.

Millainen hevosenkäsittelijä olet?
– Olen käynyt aikoinaan luonnollisen hevosenkäsittelyn kursseja ja aikaisemmin olen esittänyt paljon poneja näyttelyissä. Nykyään en mielelläni taluta hankalia hevosia, sillä aron selkää eikä minulla ole voimaa pitää esim. oreja. Muuten olen aika lepsu muiden hevosten kanssa… Teen hevosille selkeät rajat, mutta en kiellä nuuskimasta tai tutkimasta taskuja. Annan kädestä herkkuja. Komennan kovempaan äänensävyyn kuopivia tai muuten rehaavia tapauksia. Koskaan en huutamalla huuda tai ala mätkiä. Shettikset taas tietää, että saavat tehdä mitä haluavat, mamma ei niille suutu… 😉

Mitä asioita vaadit hevosiltasi?
– Ratsastuksellisesti vai muuten? Hevosen täytyy antaa olla hevonen ja käyttäytyä luontaisesti. Silti meidän hevosten tulee osata esim. seisoa paikoillaan käytävällä, kun lapset niitä hoitaa, ne ei saa purra tai potkia. Niiden tulisi pysyä rauhallisina joka paikassa ja joka tilanteessa. Tottakai hevoset säikkyy tiettyjä asoita, eikä sille voi mitään. Niitä ei saa siitä rangaista. Kengitys, lastaus ym. tulee onnistua helposti. Ratsastettaessa riittää HeC taso, aina voi ratsastaa eteenpäin. Poikkeuksia toki on, mutta jos hevosessa on jotain häikkää, sen täytyy olla muuten hyvä!

MINÄ JA MUUT

Millaisia ratsukoita valmennat?
– Valmennettavani jakautuvat oikeastaan kahteen “lajiin”; kisaorientoituneet juniorit ja vakavasti huvikseen harrastavat aikuiset eli tädit. Aina välillä tulee muitakin, kisoihin tähtääviä aikuisia ja nuoria, joita ei kisaaminen kiinnosta. Jokainen ratsukko on yhtä tärkeä ja kaikkien kanssa tehdään sata lasissa töitä!

Onko olemassa sellaista hevosta, jonka selkään et nousisi (jos on kysymys hevosesta joka on terve, eikä ole hermostunut)?
– Kuten joskus mainittu, en ole yhden ratsastamattoman orin selkään suostunut nousemaan. Muutenkin vähän nykyään kammoksun oreja, enkä niitä ihan mielelläni talliini tai ratsutettavaksi enää ota. Minusta on tullut arka selän takia. Lisäksi en näe hyötyä ratsastaa vakavasti lämminverisiä ex-ravureita, jollei niillä ole vahvaa ratsutaustaa tai hyviä liikkeitä. Toki en aina töistä kieltäydy, jos sopiva projekti tulee eteen… 😉

Miksi juuri Akro?
– Se oli jotenkin järkevä jatkumo ostaa se kotiin, kun melkein vuoden ajan olin sitä Virossa ratsastanut. En oikeastaan etsinyt sillä hetkellä hevosta, mutta sain niin hyvän diilin, että pakkohan se oli… 🙂 Ja Akro oli juuri sellainen hevonen, millä oli oma moottori ja osaamista. Myin samoihin aikoihin pari muuta hevosta pois, joten uuden ostaminen sopi sinänsä hyvin.

Mitä hyviä puolia Akrossa on? (mainitse kolme)
– Kympin luonne, varma joka tilanteessa ja eteenpäinpyrkivä.

Mitä huonoja puolia Akrossa on? (mainitse kolme)
– Tyhmä kuin saapas, lihasköyhä ja suhteellisen haastava ratsastaa.

Mikä hevonen on jäänyt kaikista hevosista eniten mieleesi?
– Meidän nf-ruuna Lori, joka jouduttiin lopettamaan v. 2010. Se on haudattu tähän meidän pihalle. Silloin sitä tajusi, että mikään ei ole ikuista. Joskus joudun jokaisesta karvaturvasta luopumaan syystä tai toisesta. Ikävin tilanne on saattaa ne taivaslaitumille, mutta jonkun sekin on tehtävä, jos ei muuta vaihtoehtoa ole…

Onko erityisesti tänä vuonna tapahtunut jotain käännettä, joka on johtanut sinut tilanteesta a tilanteeseen b? Onko se ollut hyvä vai huono juttu?
– En nyt tiedä onko hevospuolella näin ollut, mutta suurin ja rohkein muutos elämässä oli lopettaa yksi suhde ja aloittaa seurustelu Alexin kanssa. Se on ollut erittäin hyvä juttu, enkä ole katunut päivääkään. Tämä kuvio heijastelee myös talliin ja hevostoimintaan, on enemmän porukkaa hoitamassa hevosia ja minulla joku järjen ääni mukana! Alex tuo tiimiin oman osaamisensa ja tieto-taitonsa.

KUMPI PAREMPI

Shettis vs. falabella?
Falabella vs. issikka?
Issikka vs. suokki?
Esteet vs. koulu?
Maasto vs. esteet?
Koulu vs. maasto?
Lämminveriset vs. kylmäveriset?

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

33 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Hevoslehti RIDE:n taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa. Opiskelen tällä hetkellä kansainvälistä liiketaloutta englanninkielisellä linjalla LAB:issa sekä työskentelen media-alan freelancerina.

4 thoughts on “Vastauksia, vastauksia.

    1. Kyllä sieltä pitäisi pystyä tilaamaan, toki tulevat USA:sta… Kysy Instagramissa häneltä tarkemmin!

  1. Sanoit ensin ettei voima ratkaise mitään hevosten kanssa ja myöhemmin, ettei sinulla ole voimaa pitää esim. oreja hallinnassa.. Aika ristiriitaista. Ja luulisi tuolla hevoskokemuksella ymmärtävän, että yhtälailla oreja käsitellään sillä samalla hevosmiestaidolla eikä voimalla.

    1. Huomasin itsekin tuon ristiriidan. 🙂 Tarkennan sen verran, että tarkoitan orien voimalla käsittelyllä sitä, että jos tulee tilanne, jossa ori alkaa pörhentelemään tai tulee toinen hevonen vastaan. Siinä vaiheessa ei ihan pelkillä hevosenkäsitttelytaidoilla tee mitään, vaan pitää voimallakin hallita hevonen niin, että kaikki jalat pysyy maassa eikä raahaudu orin perässä pitkin pitäjää…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *