Olipahan kiva ratsastaa tänään!
Olen ollut tämän viikonlopun Nastolassa EA2-kurssilla. Se on pakollinen II-tason lajivalmentajan papereita varten sekä taajaman ulkopuolella olevalla tallilla. Kurssi oli Uusmattilan tallilla ja se oli painotettu lasten ja nuorten ratsastusonnettomuuksiin ja -vammoihin. Eilen lauantaina oli teoriaosuus, tänään käytäntöä lavastetuilla tilanteilla. Tuli sellainen tunne, että osaan ehkä jo ottaa onnettomuustilanteessa johtovastuun ja hoitaa homman. Tosipaikka on tietysti eri… Mukana oli parisenkymmentä hevosalan ammattilaista ympäri Hämeen.
Aluksi keventelin vain ravissa neliötä, tehden kulmat erityisen tarkasti. Kulmien ratsastuksessa (ilman aidan tai maneesin seinän tukea) on tärkeää, ettei käännä liian aikaisin. Moni ratsastaja ei ”malta” ratsastaa loppuun asti, vaan kääntää niin, että kulmasta tulee pyöreä. Eli kulmia ratsastaessasi, mieti ratsastavasi hieman yli ja käännä hyvin valmistellusti vasta ns. viime hetkellä. Kun kulmat sujuivat, tein hidastukset ravissa. Kevyessä ravissa, pelkkää istuntaa tiivistämällä. Ensin Akro siirtyi käyntiin, sillä pohkeeni ja ajatukseni ei ollut riittävästi eteenpäin. Jouduin siis napauttamaan parissa kohtaa napakasti pohkeella ennenkuin idea meni perille. Ja se ideahan on se, että tempo hidastuu, tahti ja poljento säilyy, ajatus eteenpäin ja takaosa ”laskee” alle > etuosa tulee ryhtiin. Sitten taas kulman yli vähän eteen ratsastusta ja seuraavalla sivulla uudestaan.
Tein vielä laukassa vähän neliötä, mutta en hidastanut laukassa. Akro ei ollut ihan kuulolla enää laukan ollessa vuorossa, joten keskityin vain ratsastamaan hyvät kulmat tasaisessa laukan tahdissa, molemmissa kierroksissa. Huomenna mennään maneesille treenaamaan, katsotaan mitä keksin siellä! Kanget otan ainakin mukaan eli ehkäpä hieman vaihtoja taas? 😉