Menoa ja meininkiä… again. Ja blogin 400. postaus!
Olen nyt viime päivinä lähinnä juossut paikasta toiseen valmentamassa ratsukoita. Ikävänä seikkana se, että rakas Pööppelini (puoli miljoonaa km) on alkanut tehdä kuolemaa. Se ystävällisesti sammuilee kytkintä käytettäessä risteyksiin ja vilkuttelee kaikkia varoitusvaloja… Eilen auto sitten lahosi lopullisesti, siitä meni vasemmasta eturenkaasta vetoakseli tms. Yritti tehdä kamikazeja vastaantulijoiden kaistalle, kun ohjaus veti muualle. Noh, isäpappa korjailee autoa maanantaina – sen aikaan olemme Skodaloodan ja hevosauton varassa. Ja kyllä – ostan uuden vanhan auto mahdollisimman pian! Kiikarissa ollut jo pari Volvoa, bemareita ja Ford Mondeo.
No, mutta se autoista. Torstaina olin Janakkalassa pitämässä semi-estetuntia parille uudelle ratsukolle, tehtiin kavalettitreenejä vähäisen estekaluston ja kentän kunnon takia. Hyvin meni ja menen uudestaankin! Samalla reissulla hain Turengista 12 kpl uusia 3 metrin puomeja. Jahka kentän pituuslaajennus on keväällä valmis, päästään pitämään enemmän harjoituskisoja! Eilen oli kotona kolme ryhmää ja tänään sitten suunnistin Orimattilaan ”huutamaan” kuudelle ratsukolle sekä läpiratsastamaan yhden tamman. Eikä vain mikä tahansa tamma, vaan ihana 4-vuotias tupsujalka-tinker! Se on ollut aikaisemmin kaksi kuukautta Maarit Keskitalon (sisään- ja jatko)ratsutuksessa ja nyt omistaja pyysi, että kävisin kyydissä tarkistamassa tarvitseeko se viikottaista ratsutusta. Noinkin nuoreksi hevoseksi erittäin hyvä ratsastaa (miinus rungoton satula, hmph..) – joskin hieman jäykkä ja hidas pohkeelle. Normaalia ja paranee ratsastettavuuden kehittyessä. Tulin siihen tulokseen, että voin kyydissä käydä silloin tällöin, mutta parempi, että omistaja saisi siihen oman ”tatsin”. Turha minun käydä aina selässä toteamassa, että ihan hyvin pelittää. Enpä ole ennen oikealla tinkerillä mennyt, tulihan testattua sekin! Alkuun taivuttelin käynnissä ja kevyessä ravissa, sitten muutamia pätkiä käyntisiirtymisiä harjoitusravissa ja lopuksi muutama laukannosto per suunta. Mukavasti tamma hakee aika ajoin hyvää työmuotoa, mutta en nyt ensimmäisellä kerralla (enkä oikein vielä tämän ikäiselläkään) vaatinut sen kummempaa. Assarini otti vähän materiaalia, laitan ne tähän postaukseen teille. Video vähän heiluu, kiitos kuvaajan…
Huomenna vielä kotona tunteja, sitten maanantaista keskiviikkoon olen Vierumäellä lajivalmentajakoulutuksessa! Kamera ja läppäri lähtee messiin, joten yritän saada jotain analyyttistä ja reaaliaikaista postausta aikaan (tai sitten en). Lopuksi osoitus maailman huomaavaisimmalta oppilaaltani! Hän (10 v.) oli lasten idols -tyyppisen KIDSing -ohjelman koelauluissa ja pyysi minulle nimelläni varustetun nimmarin Antti Tuiskulta! Olen ihan pähkinöinä! :3 (Huomatkaa, että Tuisku oli kirjoittaa nimeni väärin…)
Mondeo on hyvä auto! Ääni Mondeolle! Ei siis sen puoleen, että olen yhden hevosen myynyt Mondeoni remontteja kattamaan, mutta sekin oli Mondeon osalta lähinnä viimeinen motivaatiotuuppaus päätökseen joka piti tehdä muutenkin, eli se on siis hyvä ja *viisas* auto.. 😀
Ääni Mondeolle täältäkin, itsellä ollut nyt jo jonkun aikaa -97 Mondeo, hintaa oli 900e ja kilometrejä mittarissa 210tkm. Pienistä sähkövioista (esim. keskuslukko ei aina jaksa laittaa kaikkia ovia lukkoon ym muuta pientä) huolimatta erittäin passeli ja pieniruokainen auto ja sillä saa vielä vetää koppiakin 🙂 Niin ja Ford on yksi halvimmista automerkeistä huoltaa 🙂
Isäpappa hylkäsi tämän Mondeo -yksilön… :/