Päivä 1: Kadonneen ulko-ohjan metsästys.

Päivä 1: Kadonneen ulko-ohjan metsästys.

Viron reissu 31.5.-2.6. PÄIVITETTY VERSIO 31.5.

Heipä hei, olemme täällä Järlepassa muutaman päivän tehotreenissä! Starttasimme aamulla klo 8.00 kotoa ja ajelimme laivalle. Suureksi surukseni laivalla EI OLLUT (vaikka mainoksissa toisin väitettiin) Angry Birds -kuulokkeita!! Tallinnassa kävimme parissa vaatekaupassa, löysin ihanan Ed Hardyn T-paidan sekä mekon ystäväni heinäkuisiin häihin. Kotona odottaa keltaiset korkkarit, huomenna käyn ostamassa vielä ns. ”tissivyön” asusteeksi. Ruokakaupan jälkeen kartanolle ja pikkuhiljaa tunnille.

Harvinaista juhlamekkomateriaalia…

Ed Hardyn t-paita!

Ratsastin latvialaisella Akrobat -ruunalla, Eva piti alkutunnin, osittain englanniksi. Tehtävänä mm. nelikaarista kiermurauraa ja voltteja. Akrobat hyvin Voodyn kaltainen hevonen, joten pääsi kusettamaan minua päänsä kanssa vähän väliä. Naurettavaa kyllä, että teetän kotona samoja harjoituksia omilla oppilailla ja SILTI teen itse ne samat virheet. Missä oli mun ulko-ohja tänään?? En tiedä… Kun sain ulkokyynärpään ja nyrkin kuntoon hevonenkin toimi heti. Marika katsoi Jessen ja Williamin laukat, Evan minun. Ympyrällä siirtymisiä ravi-laukka-ravi, muutaman kerran jälkeen sain aivoista käskyn käsiin toimimaan. Puolipidäte ja sisäjalka läpi, pehmeällä sisäohjalla raviin. Ja Akrobatkin lopetti ohjan kanssa tappelemisen, kun sain istunnan tarpeeksi syvälle satulaan.

Iltapalan aikana katseltiin Konttori, Sinkkuelämää ja Simpsonit. Eestinkielinen teksitys ei helpota, joten englantia on pakko ymmärtää… Huomenna aamupäivällä tunti, sitten käydään varmaan kaupoilla ja iltapäivällä tulevat ruotsalaiset tädit tänne kurssille. Internationaalia, mutta ruotsia en puhu yhtään (Jesseä lainatakseni: ”ingentingen”)!

Iltapalaa.

Angry Birds -karkkeja ja avaimenperä!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *