Tiivistelmä kysymyksestä: ”Kyseessä vasta vähän aikaa ratsastettu hevonen, ex-ravuri. Ongelmana ohjastuntuma ja sen parantaminen. Hevonen oli alkuvaiheessa yliherkkä, reagoi helposti puremalla kuolaimeen kiinni ja pakenemalla ratsastajan alta. Eteepäinpyrkimystä siis löytyi! Nyt jaksaa tehdä n. 30 min töitä kestäen hyvin ohjastuntuman, liikkuen eteenpäin ja malttaa odottaa ratsastajaa. Tämän jälkeen alkaa pään viskely ja painaa kädelle. Väsyykö selkä, koko hevonen vai mistä on kyse? – Anska. ”
Ensinnäkin oletan, että hevonen on hyvin hoidettu eli fyysisesti hyvässä kunnossa ja omaa jonkinnäköisen peruskunnon. Alkuun tilanne on hevoselle outo; käskyt tulevatkin nyt ylhäältä päin ja ratsastaja on ”takiaisena” ympärillä. Ex-ravurit tottuvat tähän onneksi nopeasti, useinhan niitä treenataan raviurallakin selästä käsin. Nyt vain pyynnöt ovat erilaisia, ei halutakaan enää täysiä eteenpäin. Mitä tehtäviä olet sen kanssa tehnyt?
Näin lähtisin itse asiaa purkamaan, jos hevonen olisi täällä meillä: ensinnäkin varmistus, että hevonen on ymmärtänyt avut oikein. Pohkeesta eteenpäin, puolipidätteestä hidastetaan ja pidätteen + istunnan kautta seis. Pysähdyksiä siis toistoina niin, että asia tehdään oppikirjan mukaan pilkkua viilaten. Myöhemmin työskentelyä ympyrällä käynnissä, haetaan taivutusta sisäpohkeella, hieman ”väistättävän” pohkeen opetusta esim. ympyrän suurennuksena. Se parantaa taivutuksen hakemista, jota tarvitaan myöhemmin.
Puolipidäte tulee opettaa ensimmäisinä asioina, varsinkin ex-ravurin kohdalla. Juuri se, että hevonen malttaa odottaa ratsastajaa ja kuunnella mitä seuraavaksi. Puolipidätteitä voi harjoitella ihan uralla tekemällä lyhyitä hidastuksia käynnissä. Opettaa samalla puolipidätte istunnalla, eli hieman tiivistää istuntaa puolipidätteen aikana, istua hieman liikettä vastaan. Sen jälkeen hellittäminen. Menevän hevosen kanssa menen yleensä paljon ympyrällä, sillä siinä tahtia on parempi kontrolloida. Treenaan hidastusta kolmivaiheisella ”metodilla”; 1) puolipidäte 2) taivutus 3) myötäys. Ulko-ohja ei missään vaiheessa kadottaa kontaktia, vain sisäohja ja sisäpohje tekevät töitä, ulkoavut tukevat. Jos tämä ei toimi sama systeemi toistetaan miljoona kertaa. Vaikka hevonen katsoisi yläkautta silmiin ja kiihdyttäisi tahtia, jossain vaiheessa se alkaa ymmärtää pidätteen ja myötäyksen suhteen. Tällä olen saanut kiinni purevan hevosen irroittamaan kuolaimesta ja myös epätasaisen nuoren rauhoittumaan edestä. Pian hevonen huomaa, että tuen saa ulko-ohjasta ja voi ihan hyvin rentoutua ja laskea kaulaa sekä päätä. Silloin palkitaan myötäyksellä ja vaikka rapsutuksella sään kohdalta. Koko ajan jotain pientä ajattelemista hevoselle!
Ex-ravurisuokki perusratsastuksen jatkokurssilla keväällä 2011.
Ex-ravureilla (ja nuorilla) aloitan ravin lyhyissä pätkissä. Yleensä pitkät sivut ravia, lyhyet sivut käyntiä ja sinne jokin tehtävä, voltti tai pysähdys. Kun hevonen on ymmärtänyt avut, voidaan ravata pidempiä pätkiä ja siirtyä taas ympyrälle. Sama kolmivaiheinen systeemi ravissakin, silloin vaan ravin tahtia on vahdittava. Se ei saa kiihtyä liikaa, jolloin hevonen katoaa avuilta ja alkaa kaatua sisäpohkeelle (myös kirjaimellisesti). Jos hevonen on herkempi, on hyvä aloitella siirtymisillä. Siisti pätkä toimivaa ravia ja hetki käyntiä. Sitten uusi ravi.
Sanoit, että kun hevonen alkaa temppuilla ja jännittyä, annat sen hetken kävellä ja yrität uudestaan. Tuleeko siitä enää mitään? Näkisin asian niin, että jos hevosesi jaksaa keskittyä töihin 30 min, tee sen verran töitä ja anna olla. Vähitellen lisäät treenin määrää, kun pinnakin pitenee. Ratsastus on ex-ravurille uusi asia, älä väsytä liikaa! En usko, että se väsyy selästään tai kropastaan, lähinnä korvien välistä. Jos joku asia menee siltä yli ymmärryksen ja se ei enää jaksa keskittyä, yksi onnistuminen ja sitten kiitos. Ei nuoriakaan ratsasteta tappiin asti, 20-30 minuuttia riittää. 🙂 Helppoja, kehittäviä tehtäviä, vähän kerrallaan! Kuten mainitsit, tehtävien muutos auttaa, mutta parempi ymmärtää lopettaa ajoissa!
Seuraavan kerran, kun tulen teidän suunnalle katsotaan mikä homman nimi! 🙂
Entinen oma lämminverinen ex-ravuri, tässä selässä Jesse.
Allekirjoittanut
