Pennie goes raviurheilu.

Pennie goes raviurheilu.

UPDATE!

Eilen lähdettiin retkelle Mantan kanssa kolmen aikaan iltapäivällä.
Vietiin ensin Jesse töihin ja sitten ajeltiin katsomaan ex-heppaani Elliä
uuteen kotiinsa. Elsa oli siellä ison kaverinsa kanssa tarhailemassa ja
pomotti naapuritarhan ruunaa minkä ehti! Elli on tavallinen itsensä,
hyvässä kunnossa ja harja/häntä oli jo kerennyt kasvaa. Nuuhki naaman ja
yritti syödä mun kaulaliinan. Elli oli yllättäen parempaa pataa Mantan
kanssa, Manta kun lahjoi sitä aikoinaan…

Ellin tallilta jatkettiin matkaa Hollolaan, josta otettiin kyytiin Heidi
ja Johanna. Sieltä suuntima Jokimaalle naistenpäivän ravi-iltaan! Ja
ai että! Superhyvää ruokaa buffapöydästä (ja sitä vedettiin huolella),
jälkkäriä ja saatiin vielä tuotekassit sekä ruusut. Paikalla oli muutenkin
tuote-esittelijöitä. Uskallettiin pelata (hävitä) yksi kaksarikin!
Rahaa käytin sen verran, että hain Ristolle Hevarista rehusäkit ja
ostin muutaman käsityönä tehdyn heppapinssin ja -saippuan. Erittäin
onnistunut ilta, kiitos järjestäjille! Varmasti tullaan uudestaan…
Itse raviurheilua en sitten kommentoi tässä sen enempää.

Ensi viikon sunnuntaina 18.3. on siis se odotettu Tepan Sillantien
valmennusklinikka Hämeenlinnassa. Minäpä jouduin sen omalta osaltani perumaan,
sillä Voody on taas kipuillut lapansa kanssa. Satula menee vaihtoon,
minulla sovituksessa pari leveämpää koulusatulaa. Josko siitä ja hieronnasta
löytyisi apu. Jos ei auta, pitää kiikuttaa se ultraan/kuviin Hyvinkäälle.
Joka tapauksessa olemme Hämeenlinnaan menossa, Jesse ja Salli tuuraavat!
Loppukuun Pinkin kurssille lähden luultavasti Vespan kanssa.

Huhtikuussa on tiukka aikataulu; Tukholman reissu, oripäivät, Mantan TET ja
Tampereen hevosmessut. Jos Voody ei ehdi kuntoon, täytyy vaihtaa kisahevosta
messuja varten… Tytöt ovat jo ponikerhossa aloittaneet huutosakkikisaan
valmistautumisen!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *