Tutkiskelemme nyt tarkemmin Ellin tämän hetkistä elämää.
Olen vihdoin päässyt irti pidemmästä ratsastustauostani ja Ellin ansioista
saanut kiinni taas treenaamisesta. Laji vaihtuu pikkuhiljaa Ellin takia
kouluratsastukseen, sillä tammahan on toipunut/toipuu koukistajajänteen
tukisidevauriosta. Samaisen vamman takia kyseinen hevonen oli lähdössä
taivalaitumille, mutta näin taas kävi että pitihän se ”pelastaa”… 😉
Enkä ole katunut! Esteratsastus kummittelee kuitenkin mielessä, onneksi
ystävälliset tutut tarjoavat hevosiaan, jotta pääsee toteuttamaan itseään!
FWB-t. Eleanor eli Elli, alkutalvea 2011.
Olemme Eltsun kanssa aloittaneet säännöllisen valmentautumisen Marita
Vainio-Juholan eli ”Puhjun” valvonnassa. Puhjulla on noin 50 vuoden
kokemus ratsastuksesta, niin ratsastajana, ammattivalmentajana kuin
koulutuomarinakin. Hän on kovin tykästynyt Elliin, mikä tietysti on
erittäin positiivista! Menemme kuulemma heittämällä nuorten kansallisiin
ja Elli yli kymppitonnin arvoinen – pelkästään tällä ratsastuksella!
Olemme tehneet sekä tunneilla että omaan lukuun perusharjoituksia;
keskikäynti, keskiravi, pysähdyksiä, peruutuksia… Pidän lisäksi itse
avojen ja sulkujen harjoittelusta, ne herkistävät kaikkia apuja ja
tehostavat asetus/taivutusta. Ainoana murheenkryyninä ovat olleet
täsmälliset laukannostot, tamma kun arpoo fiiliksen mukaan nostaisiko
nyt vai vasta kohta sekä oma istuntani laukassa – selkä kun ei tahdo
joustaa liikkeen mukana. Nyt kuitenkin viime päivinä laukat nouseet,
myös käynnistä. Edistystä siis! Kyseessä kuitenkin 5 v. nuori.
Menemme tässä alkukeväästä muutamiin helppoihin koulukilpailuihin
vain hakemaan lähtökohtaa ja kokemusta Ellille. Pyrkimyksenä on kesän
alusta mennä HeB-luokkia, mahdollisesti aluetasolla ja samalla käydä
pitkin kesää Racingin 5 v. kansallista cuppia. Mukavaa taas hankkia
parin kauden tauon jälkeen kansallinen lisenssi! Tavoitteita puheenollen;
pääsimme maaliskuun alussa Sipoossa järjestettävään Piia Pantsun
valmennukseen mukaan (kouluryhmään)! Joskus Naapen kanssa haimme
estepuolen valmennukseen, mutta se jäi silloin saamatta. Sitten touko-
kesäkuussa pakkaamme Jessen kanssa hevoset autoon ja suunnistamme
joksikin aikaa Viron puolelle GP-kouluratsastaja Marika Vunderin luo!
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin – ciao!
P.S. Pakko saada tämä Kingslandin toppaliivi – löysin alennuksesta!
pakko tulla kommentoimaa. Iteki alotin just Maritan valmennuksissa ja siis tykkäsin niiin paljo jo ekan kerran jälkee. Opetustyyli sopii mulle ja hevoselle hyvin kun alla on vieläkin vihreä lämpönen.
Itse vaihdoin tuon jälkeen nopeasti valmentajaa. En kaipaa höpötätiä, joka katsoo vaaleanpunaisten lasien läpi kaikkea… 😉