Meidän hevoset.

Minkälaisia kauraturpia meidän tallissa luuraa…


© Wilma Hurskainen
Minulta toivottiin jossain vaiheessa, että kertoisin mitä hevosia meillä on. Tilallamme on kaksi tallirakennusta; vanhaan navettaan tehty EU-mitoitettu talli, jossa on kahdeksan karsinaa. Seitsemän on normaalin kokoisia (3 x 3 m) ja yksi 12 neliöinen ”pihattoboksi”. Tässä ns. sisätallissa on myös rehuhuone, satulahuone ja varastotila. Hallissa on sitten ulkotalli, jossa on neljä sellaista englantilaistyyppistä karsinaa, eli käynti suoraan ulkoa. Meillä on nyt niin ”vähän” hevosia, että ulkotalli on talvea vasten tyhjänä. Hallirakennuksessa on lisäksi heinävarasto, lantala ja autotalli. Loimet kuivatetaan vanhassa saunassa, johon saa tarvittaessa kiukaan päälle lämmittämään patterin lisäksi. Tällä hetkellä meillä on kotona yhdeksän hevosta. Suurin osa on muiden omia tai muiden käytössä, en itse oikeastaan ”tee” omillani mitään. Olen aikaisemmin tehnyt joitain hevosesittelyjä, ne löytyvät arkistosta. Tehdään nyt vähän päivitystä…

Ensinnäkin meillä kaksi shetlanninponia, molemmat ovat minun. Tallimme nimikkoponi ja maskotti on v. 1991 syntynyt ruuna Playsson. Playsson on ensimmäinen oma ponini, sain sen ensin vuokralle v. 2001 ja vuoden kuluttua siitä, vanhempani ostivat sen minulle. Pappa on kiistämättä tallimme menestynein ja kokenein poni. Takana on lukuisia näyttelymeriittejä, Horse Show’ssa esiintyminen ja rodun SM-mitaleita. Vaikka pappa onkin osaava, on se myös todella ovela ja tiputtelee ratsastajia aina silloin tällöin. Tämä ruuna on opettanut monet pikkutytöt ja -pojat ratsastamaan sekä kilpailemaan! Toinen shettiksistämme on v. 2008 syntynyt Lotta, joka varattiin meille sen ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Kotiin saimme Lotan puoli vuotiaana vieroituksen jälkeen. Lotta hankittiin lähinnä Playssonin manttelinperijäksi. Lotta on myös menestynyt näyttelyissä, mutta 2-vuotiaana sille puhkesi kesäihottuma, jonka takia en sitä juuri missään käytä. Tamma on ajolle opetettu sekä ratsun hommiinkin koulutettu. Se ei vaan ole läheskään niin taitava (vielä) kuin Playsson. Joitain kisojakin on käyty. Playsson ja Lotta ovat kuin paita ja peppu. Lotta korvasi Lorin menetyksen, Poitsun jäätyä yksin. Olen harkinnut Lotan astuttamista, mutta se on kesäihottuman takia vähän jäänyt…

Playsson
Lotta

Sitten meillä on kaksi ratsuponia, joista toinen on on virallisemmin risteytys. Tessa on syntynyt v. 2000 ja se on puhdas suomalainen ratsuponitamma. Isä on connemara Ard Ri Cunga ja emä arabiristeytys. Tessassakin on arabia siis neljänneksen verran! Tessa tuli minulle vajaa 4-vuotiaana ja se on ensimmäinen hevonen, jonka olen itse ratsuttanut kokonaan. Alkuaikoina kilpailtiin yhdessä esteitä, mutta koska Tessa ei ole mikään estehirmu, radat saivat jäädä. Myöhemmin Tessa teki kaikki vuodet opetuskäytössä tunteja meillä kotona, kunnes viime keväänä tuntitoiminta loppui. Kesällä Tessa oli hetken Miekkiössä tunneilla. Nyt se lähinnä on jouten ja muutamana päivänä viikossa sillä käy vuokraajat ratsastamassa. Tamma on jokaisen tuntiratsastajan unelma; kiltti, vähän laiska, mutta herkkä pohkeille. Se kulkee myös kivasti maastossa!

Jälkimmäinen arabiristeytys on Elmo, joka on syntynyt 2010. Se on meidän uusin tulokas, tuli viime kesänä välirahan kanssa vaihtokaupassa. Alkuun mietin, että mitä siitä oikein tulee. Se oli ruma rimpula. Ajattelin, että myydään myöhemmin pois. Uskalsin sen silti ottaa, sillä Elmon isä on aikoinaan ratsuttamani hispanoarabiori (nykyinen ruuna) Dancing Spirit. Alex halusi Elmosta itselleen projektin, johon suostuin. Ehtona oli, että käytetään ulkopuolisia apuja tarvittaessa. Alex on saanut Elmosta aika kivan, vaikkei hän ratsastustaitojensa lähtötasolta ollut kovin merkittävä. Molemmat ovat oppineen ja auttamassa ovat olleet mukana Pia Varjonen, Memmu Koivisto ja Mikael Wahlman. Alex pääsi myös Elmon kanssa kenttäaluerenkaaseen nuorisopuolelle. En usko, että me Elmoa forever pidetään. Siitä saa myöhemmin joku junnu kivan kilpapelin.

Ylempänä Tessa, alhaalla Elmo (myös video)
Isompaa kokoluokkaa edustavat meidän muorit. Salli on syntynyt 1995 ja on Playssonin jälkeen tallin toiseksi vanhin. Sallin juuret johtavat Tanskaan, josta se on tuotu Suomen Messilän toimesta v. 2002. Sillä on kisattu 120 cm luokkia ja Ville Kulkas hypännyt treeneissä kuulemma 150 cm rataa. Vaihdoin vuosia sitten erään eestinponini (Merryn) Salliin ja treenailin sitten Sallilla. Merry ei enää sopinut tuntitoimintaan, joten Muori tuuraili välillä jos ratsastaja pysyi kyydissä. Kun selkäni oli hajonnut en voinut epätasaisella Sallilla enää mennä. Niinpä se meni Mikkeliin ylläpitoon eikä kerennyt sielläkään kuin kuukauden olla, kun se palautettiin… Vaihdoin Sallin uudestaan risteytysruunaan ja kuinkas ollakaan Jesse osti Sallin meille takaisin. Tuossa se on sitten ollut Jessen omistuksessa jo pidemmän aikaa! Bambe taas on Saksasta tuotu, v. 1999 syntynyt tamma. Tämä tapaus ostettiin minulle kisahevoseksi esteisiin 2007. Meitä ”hieman” kusetettiin kaupoissa, mutta päätimme pitää tamman, sillä sillä oli ollut kova menneisyys, kun tarkemmin selviteltiin. En ollut varma Bamben ostosta, mutta äiti teki päätöksen minunkin puolestani… Kävi ilmi, ettei tamman ja minun kemiat osuneet yhteen ollenkaan, joten annoin hevosen Jessen käyttöön. Hän on tehnyt ison työn Bamben kanssa ja jaksanut painia sen hankalan luonteen kanssa. Kisoissakin ovat käyneet. Nyt kun Jesse on kiireinen töissään, on hevonen minun nimissäni. Alex hoitaa tamman liikutuksen ja alku lähtenyt hyvin liikkeelle!

Yllä Salli, alempana Bambe

Kirjavien sarjaan kuuluu Putte, v. 2002 syntynyt liettualainen risteytysruuna. Putte tuli vaihdossa Salliin ja teki alkuun tunteja sekä kilpaili oppilaiden kanssa käyden mm. Hevoset -messuilla hyppäämässä. Silloin tällöin ruuna ontui ja pidin sitä eläinlääkärin suosituksen mukaisesti kuukausia levossa. Se ei myöskään nostanut vasenta laukkaa. Oireet pahenivat ja roudasin sen sitten klinikalle. Kuvista ei löytynyt mitään, mutta ultra paljasti vanhat krooniset koukistajajänteen vamman. Ei siis enää ollut käyttöhevoseksi. Sanottiin, että kevyttä köpöttelyyä kestää. Koska en halunnut ponia lopettaa, enkä ollut muutaman satasen perässä, annoin sen joululahjaksi Roosalle. Hän osasi arvostaa Puttea eikä tiennyt mitään mitä juonittiin hänen äitinsä kanssa! Yllätys oli todellinen aattona! Nyt Putte treenailee kevyesti ja on ihan hyvässä käyttökunnossa. Oli kesällä koulukisoissakin. Toisena ”joutilaana” meillä on Kisse, joka on Alexin tamma. Se on syntynyt myös 2002 ja on rodultaan täykkäri. Kissellä on pitkä epikriisi, joista isoimpana ongelmana on kissing spine tyyppinen selkä. Sillä voi kevyesti ratsastella, mutta muuten se on seurahevosena. Kisse on tuotu Saksasta ja se oli ostettu edelisille omistajille teinitytön estehevoseksi, mutta yhteistyö ei toiminut. Meillä Kissellä on mm. Miksu hypännyt.

Kirsikkana kakun päällä on meidän friisiläisemme Vespa, Vespa on syntynyt v. 2005 ja se on tuttuni hevonen. Silti Vespa on meille kuin oma ja se onkin jo useamman vuoden meillä majaillut. Tämän päivän tilanne on se, että koska tuntitoimintaa ei enää ole, on Vespa Jennin vuokrattavana. Tällä lailla ruuna tienaa kaurarahansa. Vespa on hyväsydäminen ja hieman nuija. Yrittää aina parhaansa ja on äärettömän kiltti. Sillä on kisattu minun, Jennin ja Roosan toimesta raviohjelmasta HeB -luokkiin. Toivottavasti Jenni ja Vespa saavat joskus solmittua yhteisen virallisen kavioliiton! Sitten on vielä Akro, joka on toistaiseksi Ypäjällä. Akrosta voin kertoa tarkemmin myöhemmin. Olemme menossa ensi viikolla sitä katsomaan!

Tarkentavia kysymyksiä saa esittää! 🙂

4 comments on “Meidän hevoset.”

  1. mimmi kirjoitti:

    Moikka! Oon miettinyt, että jossain vaiheessa haluaisin mahdollisesti ruveta tekemään valmentajan töitä opiskelun ohella, enkä löytänyt oikeastaan mistään kunnollisia ohjeita miten se onnistuu, joten ajattelin kysäistä sulta kun varmasti tiedät. Lueskelin SRL:n sivuilta kyllä niitä, mitä vaaditaan mihinkin koulutukseen, ja tietenkin kaikki alkais siitä peruskurssista. Mistään en kuitenkaan löytänyt sitä, että mihin pitäis ottaa yhteyttä ja mitä nää koulutukset maksaa yms.. Joten tiiätkö joitakin hyviä sivuja joissa on mahdollisesti kunnolliset ohjeet miten toimia tai haluaisitko itse kertoa miten tämä onnistuu? 🙂

    1. Pennie kirjoitti:

      Moi! I-tason valmentajakoulutukseen pääsee tietyllä lähtötasolla ja/tai hevosalan peruskoulutuksella. I-taso oli n. 1100 euron tienoilla kaikenkaikkiaan, II-taso on suurinpiirtein sama (I-tasolta jatko). SRL järjestää koulutuksen vuosittain Vierumäellä, nytkin juuri alkanut. Voit mahdollisesti päästä vielä mukaan! Tsekkaa > http://www.ratsastus.fi/EnrolmentClient/info.aspx?Key=A3759A954E1F668978B25F3186D34F7A 🙂

  2. jenni kirjoitti:

    hei!!…vespalla on vaan vähän hitaampi sytytys ku muilla;-) ahah!

    1. Pennie kirjoitti:

      Hahah! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *