asetus

Bend it, baby!

Asetus + taivutus = joustava hevonen.

Yllä siis alaotsikkona yhtälö, johon tänään paneudun. Harjoituksen toimivuus
ja hyöty on pitkälti kiinni ohjien toisesta päästä, eli ratsastajasta. Hevosen
on vain tarkoitus kuunnella ja jumpata kylkiä sekä niskaa. Tätä tehtävää saa
käyttää tunnin aiheena tai vain itsenäisenä harjoitteluna. Esimerkkikuvissa
meillä on oppilaani Anne sekä ratsuponitamma Tessa. Kiitos heille!

Harjoitus tehdään ympryällä, eli ensimmäiseksi ratsastajan tulee muodostaa
pääty- tai keskiympyrä. Meillä tätä on tehty lähinnä keskiympyrällä. Aluksi
katsotaan ratsastajan istunta; istunta syvällä ja keskellä satulaa, ei
takakaaren hinkkaamista. Rento, pitkä jalka, pohje lähellä. Yläkropan ryhti,
hartiat, kyynerpäät lähellä, kädet hieman avoinna ja koko ajan ratsastajan
edessä. Lähdetään ratsastamaan hevosten ympyrän linjalla kohti taivutusta.
Asetus niskasta korvien takaa sisälle. Ulko-ohja ja -pohje tukee, ettei
hevonen lähde valumaan ympyrältä (tästä olen aikasemminkin kirjoittanut).
Taivutusta rakennetaan sisäpohkeen ympärille, eli koko hevosen tulisi
reagoida sisäpohjeeseen, kohti ulko-ohjaa. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla
vaikka aluksi muutama väistöaskel ulospäin. Tällöin sisäohjalle ei jää muuta
työtä kuin asetuksen säilyttäminen ja kiitos = myötäys.

Tessa on niin hankalan värinen, ettei asetus oikein näy… Asetus lähtee ylemmän nuolen kohdalta, samalla kun ratsastaja käyttää sisäpohjetta. Sitten myötäys. Tessa saisi olla rennompi ja pyöreämpänä.

Tarkkaile ulko-ohjan tukea ja kaulaa! Kaula ei saa mennä ylitaipuneeksi,
vinoon tai mutkalle. Taivutus tapahtuu asetuksen kautta kyljistä ja hevosen
rungosta. Koska ratsastus on pitkälti mielikuvilla harjoittelua, olen
pyytänyt ratsastajia ajattelemaan, että taivutuksessa sisäjalat olisivat
vielä hieman sisempänä (hevonen “banaanina”). Ei kuitenkaan ratsasteta siihen
pisteeseen, muuten taivutuksen arvo muuttuu toiseksi.

Ok, tähän asti on ollut helppoa. Ympyrällä pienen suorituksen kautta muutetaan
sitten asetus ulospäin. Nyt tukevaksi ohjaksi tulee sisäohja ja tukevana jalkana
toimii sisäpohje. Hevosen taivutus muodostetaan nyt ulkojalan ympärille.
Mielikuvana voi taas käyttää sitä, että ulkojalat ovat taas hieman lähempänä
aitaa/seinää ja kauempana runkoa. Sisäjalka pitää huolen, ettei hevonen
lähde “kaatumaan” sisälle. Ulkojalka ratsastaa etujalkoja edestä pois eli
kääntää ympyrän linjan mukaisesti. Ympyrän täytyy säilyä ympyränä, eikä niin,
että hevonen menee sisälapa edellä ja muuten vinossa johonkin päin. Tuloksena
on vaan kiero, pieni voltti kentän keskellä… Mikään muu ei muutu, kuin asetus
ja taivutus ulkoavuille. Kun tämä sujuu, asetus taas sisään.

Ratsastaja asettaa ulos, sisäohja ja -pohje tukee. Ulkojalka kääntää hevosta ympyrällä.

Asetusta kannattaa ympyrän aikana muuttaa pari kolme kertaa, jotta taivttelusta
saadaan maksimihyöty irti. Ei nopeita vääntöjä, ideana ei ole sahaaminen!!
Pointtina on oppia käyttämään jalkoja sekä vähentää ja pehmentää käden käyttöä.
Muista pieni vikkelä suoritus, joka toimii kytkimenä asetuksen muutokselle.
Tätä tehtävää voi tehdä myös ravissa (kuten kuvissa) tai laukassa. Laukassa
vaan tukevat avut korostuvat entisestään, eikä sitä kannata tehdä ennenkuin
käynti ja ravi sujuu mutkattomasti! Jos ratsastat tehtävää itse, tarkkaile
peilistä tai pyydä joku katsomaan, ettei ulospäin asetuksessa hevonen kulje
sisälapa edellä! Mikä tahansa hevonen osaa kulkea ulospäin asettuneena ja
juosta mihin sattuu… Tämä vaatii jo taitoa! Tsemppiä treeniin! 🙂

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
31 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Riders Magazinen taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *