Koulutusta joka lähtöön.

Koulutusta joka lähtöön.

Allekirjoittanut on taas kehittänyt(kö?) itseään.

Kuten jo useasti olen maininnut, itsensä kouluttaminen ja kehittäminen on
tärkeää. Ei vain ratsastuksessa, vaan myös teoriapuolella. En voi
tarpeeksi alleviivata koulutuksen tärkeyttä tällä alalla; se antaa
takuuksia siitä, että ihminen on asiansa osaava. Toki on poikkeuksia
molempiin suuntiin; henkilöitä, joilla ei ole ammatillista pätevyyttää, mutta
silti taitavia opettamaan muita tai sitten henkilöitä, joilla on kaikki maailman
tittelit, muttei silti lajisilmää, sosiaalisia- tai hevosen käsittelytaitoja.

Tällä hetkellä aloitin kouluttautumaan Shettisyhdistyksen kautta
käyttöluokkatuomariksi. Yksi osa koulutusta oli eilen sunnuntaina Siuntiossa.
Kävimme läpi rakenteen arvostelua ja meillä oli nelisen erilaista ponia
arvioitavina. Ratsastusluokissa koen itse ratsastusosuuden arvioinnin
helpoksi, mutta rakenteen kanssa saakin olla tarkkana. Totta kai shettiksenkin
rotumääritelmä on kovin tuttu jo näyttelyiden kautta, mutta eniveis…

Muistiinpanoja tehdessäni pilkoin asiat eri osiin; kokonaisuus, jalka-asennot,
liikkeet ja sukupuolileima/rotutyyppi. Tarkkailussa oli mm. silmien ”boldius”,
presence ja 50-50 runko. Liikkeet kulkee kahdella uralla ja etujalkojen välissä
kämmenen leveyden verran ”tilaa sydämelle”. Sukupuoli ja rotu pitää olla
tunnistettavissa, valitettavasti meidän Biitti ei ihan vielä orilta näytä! 😉
Kurssi oli oikein mukava, odottelen jo innolla seuraavia! Toivon mukaan
minut nähdään jossain välissä heilumassa kehässä, joko sihteerinä tai tuomarina…

Lotta on aikas hyvänmallinen shettis, eikö vaan?

Tänään jatkoin oppimista ja ajelin Mantan kanssa Riihimäelle. Siellä seuraan
liittyi vanhan ratsutettavani Roin omistaja Susanna ja menimme kuuntelemaan
Aki Ylänteen luentoa esteratsastuksen teoriasta. Samankaltaisia asioita
olemme käsitelleet valmentajakoulutuksessa, mutta uusiakin pointteja tuli.
Luento kävi hyvin läpi perusasioita valmentajasta, ratsastajasta, kilpailemisesta
ja suorituksesta. Vaikken enää kovin esteratsastaja ole, tykkään kuitenkin
opettaa esteitä. Ylänne kertoi onnistuneen hypyn edellytyksistä, eli tasapainon
ja tempon/rytmin käytöstä. Miten ratsastajan täytyy oppia käyttämään istuntaansa
ja ylävartaloaan hypyissä. Asiaa oli myös siitä, miten auttaa ja harjoituttaa
istuntaa ja sitä rytmiä sekä teiden ratsastusta. Istuntavirheet vievät
hevosta pois tasapainosta ja esim. kaarteiden ratsastaminen vaikeutuu.

Puolessa välissä luentoa oli aiheena harjoituksesta kilpailuun; eli esteradan
ratsastamista, verryttely, esteoptiikkaa jne. Este-etäisyydet; mikä vaikuttaa
ja paljonko askelia tulee tietyille metrimäärille/tehtäville. Lopuksi asiaa
valmentamisesta. Ominaisuuksien kartoitus ja ”valmentajan kehä”; 1) mitä
hallitaan / ei hallita, 2) miten korjataan / opetetaan uusi taito, 3)
miten saan viestini ymmärrettävään muotoon ja 4) toimiiko ohjeet.
Koko aihe käsiteltiin sujuvasti ja selkeästi. Olenkin jo useamman kerran
tullut siihen tulokseen, että Ylänne on asiansa osaava valmentaja ja ratamestari!

Jep, tässä vähän pintaraapaisua teille. Let’s go oppimaan lisää!

Ja vielä allekirjoittanut selvittämässä sarjaa joskus vuonna käpy…

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *