Kansainväliset ratsastuskilpailut – miten huippuhevoset valmistautuvat merkittäviin kisoihin?

Kansainväliset ratsastuskilpailut – miten huippuhevoset valmistautuvat merkittäviin kisoihin?

Ratsastus on hieno harrastus, mutta siinä on myös mahdollista kilpailla ammattilaistasolla asti. Lajeja löytyy aina kenttä-, koulu-, para- ja esteratsastuksesta lännenratsastukseen, askellajiratsastukseen, valjakkoajoon ja matkaratsastukseen. Useat ratsastajat kokeilevat eri lajeja ja keskittyvät yhteen, johon sekä hän että hevonen parhaiten sopii. Vuosien harjoittelu kulminoituu lajin arvokisoihin, joista tietenkin toivotaan tulokseksi sitä kirkkainta kultamitalia.

 

Ratsastuksen arvokilpailut kokoavat parhaat ratsukot kamppailemaan voitosta

Lajit, joissa suurimmat ratsastuskilpailut järjestetään, ovat koulu-, este-, kenttä- ja pararatsastus. Kilpahevoset ja ratsastajat valmistautuvat kukin taitojensa mukaan olympialaisiin, MM-kilpailuihin, Euroopan mestaruuskilpailuihin sekä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin ja Suomen mestaruuskilpailuihin.

Yleisö voi seurata ratsukoita joko paikan päältä, tv:stä tai muusta kisapaikalta striimatusta mediasta. Vauhdikas laji nostaa katsojankin sykettä ja voittavan hevosen puolesta saatetaan lyödä jopa vetoa – useimmiten kysessä ovat kuitenkin lajin suurimmat kilpailut. Tavallisista ratsastuskisoista harvemmin on kohteita auki. Uusien pelaajien kannattaa hyödyntää bet365 bonuskoodi ja aloittaa vedonlyönti bonusrahan, ilmaisvetojen, riskittömien vetojen ja muiden tarjolla olevien vedonlyöntibonusten saattelemana.

Vedonlyöntisivustot auttavat usein osaltaan vedonlyöjiä mahdollisten voittajien arvioinnissa. Ennen vedon asettamista pelaajat voivat tutkia hevosen ikää, aiempaa menestystä ja valmentajaa. Laukkaurheilussa myös ratsastajan paino ilmoitetaan, sillä se vaikuttaa suoraan hevosen nopeuteen ja kestävyyteen. Muita tärkeitä tietoja ovat lähtö, radan pinta, juostava matka tai esteiden määrä.

Kuten muussakin urheiluvedonlyönnissä, mitä enemmän pelaaja tietää luokasta ja siihen osallistuvista kilpailijoista, sitä tarkemmin voittotodennäköisyyksiä on mahdollista arvioida. Ennakkotiedot eivät kuitenkaan ole pakolliset. Toisin kuin satulaan, vedonlyöntiin voi kuka tahansa täysi-ikäinen pelaaja hypätä mukaan ilman harjoittelua.

 

 

Huippuhevosen kisakunto vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi

Ennen kuin huippuhevonen astuu kisakentille, on se käynyt läpi työlään ja pitkäjänteisen koulutus- ja valmennusjakson lähtien liikkeelle nuorena hevosena suitsiin ja satulaan totuttelusta varsinaisen kunnon kehittämiseen. Lajien vaatimuksissa on eroja. Kouluratsastus vaatii monimutkaisten liikesarjojen opettelua ja esterata vahvaa hyppyvoimaa sekä oikeaa ajoitusta.

Kilpahevosta valmennetaan lähestulkoon sen syntymästä asti ja samalla hevosella on yleensä sen uran aikana useita eri ratsastajia. Taitava ratsastaja nostaa hevosen osaamistasoa. Useamman hevosen käyttäminen varmistaa kisaan osallistumisen silloinkin, kun niin sanottu ykköstykki ei ole kisakunnossa.

Ennen kisoja rataan tutustutaan valvotusti, jotta ratsastajat tietävät mitä heillä on edessään. Eri kisoissa radat ovat teknisempiä ja korkeuden mukaan luokittain. Jotta hevonen on kunnossa kisoja varten, on sen oltava täysin terve, kestävä, levännyt ja huolellisesti lämmitellyt. Kilpahevoset vaativat sekä lihasvoimaa että maksimaalista hapenottokykyä sen mukaan, missä lajissa ne kilpailevat.

Kilpahevosen harjoittelun tulisi aina olla johdonmukaista ja tiettyyn tavoitteeseen pyrkivää. Hevoset pitävät rutiineista ja kaikki muutokset aiheuttavat aina jonkin asteista stressiä. Kisoihin matkustaminen, kisa-alueeseen tutustuminen ja kilpailuun valmistautuminen tehdään loogisesti ja rauhallisesti.

 

Arvokkaat apujoukot ratsukon takana

Ratsastus on joka muodossaan kallis laji. Kilpailevan ratsukon takana on melkoinen määrä työvuosia, ruokintaa ja varusteita. Usein nimenomaan kustannussyistä hevosen omistajuus jakautuu useamman henkilön kesken, joista yksikään ei välttämättä ole ratsastaja tai valmentaja.

Huipputason kilpahevosia on vähän ja ne maksavat esimerkiksi olympiatasolla 0,5–3 miljoonaa euroa. Nuoria hevosia koulutetaan kisoihin, mutta vasta myöhemmin selviää, onko niillä paukkuja voittoon asti. Vaikka huippukilpailuiden voitoista maksetaan hyvin, useat lupaavat ratsastajat tekevät työtään apurahan ja sponsorisopimusten turvin.

Arvokisoissa hevosen mukana on valmentajan ja ratsastajan lisäksi melkoiset apujoukot, jotka pitävät huolta hevosesta ja ratsastajasta. Molemmat tarvitsevat kisakokemusta kehittyäkseen ja mahdollisiin ongelmakohtiin puututaan nopeasti.

 

Kuvituskuvat: Pixabay

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.