Toivepostausten purku jatkuu…
Minulta kyseltiin myös kuolaimista ja kuolainvalinnoista. Käyn nyt vähän
läpi suosikkikuolaimiani ja miksi/miten niitä käytetään! Minusta ongelmia
ei ratkaista kovempaa kuolainta vaihtamalla, vaan ensin selvitetään syy
(hampaat, selkä, jalat vai kuski) ja sen jälkeen mietitään tarvitseeko
kuolaimiin tehdä muutoksia vai pitääkö opetella ratsastamaan paremmin,
esim. istunnalla. Ilman kuolaimen kokeilua ei kannata lähteä suoraan
valmennukseen tai kisoihin!
Nivelkuolain ja kolmipala
Kaksi peruskuolainta on nivelet ja kolmipalat. Jos meille tuleva hevonen ei
heti vaadi erityistä kuolainta, ratsastan aina ”koekierroksen” jommalla kummalla
näistä kuolaimista. Siitä saa hyvän käsityksen, miten rehellisesti hevonen
reagoi pidätteisiin ym. Varsinkin, jos koulupuolelle tähdätään, tulisi ratsun
toimia mahdollisimman simppeleillä kuolaimilla. Se kertoo myös ratsastajan
taidoista; vaikuttamisesta istunnalla ja tasaisella tuntumalla.
Nivelkuolaimessa on pyörivät kuolainrenkaat. Nivelkuolaimen tulee olla oikean
mittainen, toisin sanoen riittävän lyhyt ja ylös tuleva. Silloin se ei
käänny kitalakea kohti. Niveliä on eri paksuuksia ja niiden vahvuudesta
on eri mielipiteitä. Itse olen sitä mieltä, että mitä paksumpi, sen pehmeämpi.
Ohutta n. 10 mm niveltä voidaan käyttää esim. kankisuitsituksessa bridong
-kuolaimena.
Kaksinivelinen kuolain eli kolmipala huomattavasti pehmeämpi, sillä siinä
hevosen kielellä on enemmän tilaa. Se sopii hevoselle, jolla on matala ja/tai
suora kitalaki.
Baucher eli varsinivel
Baucheria käytän hevosilla, jotka vaativat hieman paremmin kontroilloivaa
kuolainta. Baucherista muodostuu vähäinen vipuvaikutus, sillä poskihihnat
kiinnittyvät eri renkaisiin kun ohjat. Ohjat pääsevät kuitenkin liikkumaan
renkaassa vapaasti. Ylävarsi tehostaa kuolaimen kääntävää vaikutusta, eli
asettaminen helpottuu. Baucher on myös sallittu koulukilpailuissa.
Oliivi- ja D-kuolaimet
Näiden kuolaimien vaikutus on verrattavissa niveliin, sillä erolla, että
kuolainrenkaat eivät pyöri eli ohja ”stoppaa”. Näin ollen vaikutus on
nopeampi ja ne ovat hellemmät suupielille. Oliivikuolain sopii hyvin
koulutreeneihin, D-kuolaimen otan, jos innostun hyppäämään. D-kuolaimesta
löytyy myös kuparirolleri versio, joka sopii hevosille jotka esimerkiksi
purevat kiinni esteelle lähestyessä tai joka ei nosta päätään ajoissa.
D-kuolaimesta (ja bristolista) tulee lisäksi lievä vipuvaikutus.
Kuparirullat edistävät syljeneritystä.
Pessoa
En juurikaan käytä erikoisia tai vahvoja kuolaimia. Kuulun kuitenkin niihin
kiisteltyihin hevosihmisiin, jotka suosivat pessoa -kuolainta. Pessoa on
verrattavissa olympioihin, mutta niistä puuttuu yksi rengas. Pessoa on
käytössä lähinnä silloin, kun kyydissä on nuoria ratsastajia. Kilpailutilanne
tai reipas maasto ovat sellaisia tilanteita.
Pessoaa voi käyttää kahdella vipuvaikutuksella eli normaalissa kuolainrenkaassa
tai alemmassa pikkurenkaassa. Tarvittaessa kuolainrenkaat voidaan yhdistää
toisiinsa deltaohjalla. Pessoaa (ja olympiaa) suositellaan käytettäväksi
leukaremmin kanssa, mutta makunsa kullakin. Remmiä on hyvä käyttää silloin,
kun on vain yhdet ohjat, silloin varsi ei pääse kääntymään ja painamaan
nivelosalla hevosta kielestä. Pessoan miinuspuoli on se, että se on vaikutukseltaan
vahva, mutta hidas.
Yllä mainittujen vempaiden lisäksi käytän muitakin satunnaisia kuolaimia,
kuten kumista niveltä/D-kuolainta, kankia, fullcheekiä ja hyppyaikoina
tuli ratsastettua waterfordilla sekä hyvin lyhyen ajan gägeillä. Pelhamit
ja hackamore eivät kuulu sanavarastooni. Ne, jotka niitä käyttävät, tietävät
toivon mukaan syyt niiden käyttöön. Kovien kuolainten käyttöön oikeuttaa
vain se, että on taitava ratsastaja ja osaa niitä käyttää sekä osa-aikaisesti
silloin, kun ratsukon (tai muiden) turvallisuus sitä vaatii. Kovia kuolaimia
ei tule yhdistellä apuohjien, kuten gramaanien kanssa.
Lisätietoja kuolaimista sekä niiden käytöstä löytyy kattavalta sivustolta:
http://www.hevosfakta.fi/KUOLAIMET/
Oman tekstin tukena käytetty Jenni Hakosalon lehtijuttua (Pro Hevonen 2/09).
Kuvat netin ihmeellisestä maailmasta.
Just haukuin omassa blogissani suuren määrän kuolaimia 😀 Näkemyksiä on yhtä monta kuin ihmistäkin ja tuntuu että esimerkiksi pessoa on toisille kirosana kun taas toiset hyväksyy varsin hyvin. Myös vipuvarsitehoon on jostain syystä monta näkemystä… Mutta hyvä teksti!