Puolipidäte.

Puolipidäte.

Ratsastuksen koulutehtävä osa 1.



Julkaisen nyt täällä pari kirjoitusta opiskeluajoilta liittyen
ratsastukseen. Ensin hieman asiaa puolipidätteestä, sitten tahti &
tempo. Enjoy! ;D




Puolipidäte

Puolipidätteestä ja sen tekemisestä on varmasti niin monta versiota kuin on ratsastajaakin, mutta se on ainakin selvää, että jokaisen tulisi tietää miksi niitä tehdään ja vaaditaan tekemään…

Mielestäni parhaiten sen voi selittää siten, että ratsastaja tiivistää istuntaansa (keskivartalon lihakset) ja pidättää kevyesti ohjasta esimerkiksi vain sen verran, että puristaa nimettömän ja pikkurillin tiukemmalle nyrkkiin. Ratsastaja siis ikään kuin ”pysäyttää” liikkeen hetkeksi. Pohje tukee pidätettä, jottei hevonen jää pelkän ohjan varaan.

Puolipidätteen kesto on tietysti ihan tilanne- ja hevoskohtainen, mutta vetokilpailua ei saa syntyä. Puolesta sekunnista pariin. Pidempää roikkumista ei varmaan voi enää laskea pelkän puolipidätteen piikkiin…
Puolipidäte vaatii aina myötäyksen. Ratsastaja hellittää avut ja hevonen lasketaan eteen hitaasti, jotta tahti, tasapaino ja kokoaminen säilyy.

Itse jaan puolipidätteen kolmeen eri käyttötarkoitukseen; se valmistelee hevosen tulevaan/seuraavaan tehtävään, toimii herätteenä sekä on hetkellinen kokoava apu, jolla hevosta pyydetään hidastamaan ja/tai odottamaan ratsastajaa. Se tasapainottaa hevosta ja kokoamisen aikana hevonen siirtää painoa taakse ja kantaa takaosallaan paremmin. Tämän seurauksena etupään pitäisi keventyä ja valmiustilan parantua. Tahdin tarkasteleminen helpottuu. Puolipidätteen jälkeen hevonen on huomattavasti paremmin kuulolla ja aina tarvittaessa voi puolipidätteen toistaa, kunnes lopputulos on haluttu (ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa nykimistä ja sahaavaa menoa).

Hevosen pelkässä hidastamisessa puolipidätteen voi harjoittelemalla korvata istunnan vakaannuttaminen, eli vatsalihasten lyhyt jännittäminen. Tämä on ennen pitkää riittävä apu hevosen jarruttamiseen. Myöhemmässä vaiheessa hevonen voi olla jo niin herkkä, että sen kokoamiseen tai tempon säännöstelemiseen riittää tämä painoapu normaalin puolipidätteen sijaan.

Puolipidäte tehdään yksinkertaistettuna silloin, kun hevoselta vaaditaan tai ollaan vaatimassa jotain. Se pitäisi tehdä juuri askelten välissä, jolloin vaikutus kohdistuu alkavaan askeleeseen. Ratsastettaessa tulee tuntea miten hevonen reagoi tai mikä olisi vielä parempaa – aikoo reagoida. Tämän mukaan pitää osata ujuttaa puolipidäte mukaan oikeassa välissä. Ratsastajan on myös opittava tuntemaan milloin ja miten puolipidäte on mennyt oikein läpi.

Puolipidätteitä tarvitaan melkein kaikessa, mitä hevoselta ratsastettaessa pyydetään; voltit, laukannostot, kulmat, siirtymiset jne. Ratsastettava tehtävä muuttuu huomattavasti sen mukaan tekeekö ratsastaja puolipidätteen vai ei. Puolipidätettä tehdessä hevonen odottaa ja tehtävän suorittamiseen tulee yllättävän paljon ”lisää” aikaa.

Penina Peltonen

Oman tekstin tukena käytetyt lähteet:

Hevoset & Ratsastus -lehden nettiarkisto / Marko Björs

Tanja Kortelaisen nettisivut

Kyra ja ratsastuksen taito (WSOY 1998)

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *