Katsaus kenttäkatsastukseen.

Katsaus kenttäkatsastukseen.

Ypäjä 27.-28.9.


Olimme viime viikonlopun Ypäjällä kenttäratsastuksen aluekatsastuksessa. Alex ja Elmo pyrkivät valmennusrenkaaseen, sillä tähtäimessä on kenttäkilpailut. Täällä ”kotona” Alexia ja Elmoa valmentaa esteillä Mikael Wahlman. Miksun mukaan Elmo on varma ja simppeli nuori hevonen. Nyt vain ratsukon molemmat osapuolet tarvitsevat kilometrejä alle.

Aluekatsastus alkoi lauantaina kouluratsastuksella. Valmentaja Seppo Laine teetti helppoja harjoituksia ratsastustason kartoittamiseksi, lähinnä siirtymisiä askellajien välillä. Elmo suoriutui tunnista todella hyvin! Laine sanoi samoja asioita, mitä me kotonakin olemme treenanneet – eli tilan antamista edestä ja ratsastusta pyöreämmälle selälle. Hevosia laukkuutettiin aika paljon tunnilla, Alex kevensi istuntaa, jotta Elmon homma helpottui. Tunnin jälken pikkuruuna oli aika väsy. Elmo vietti yön samalla tallilla minne Akro nyt muutti. Me menimme vielä Turkuun yöksi Alexin isän luo.

Sunnuntaina palasimme Ypäjälle aamupäivällä. Elmo oli jätetty pyynnöstä sisälle aamupalalle, mutta oli normimeiningeissään hillunut siellä pitkin seiniä ja työllistänyt tallilaisia vaatimalla seuraa… Akro oli kerennyt jo ottaa torkut makuullaan uudessa tarhassaan auringon paisteessa. Elmo taas kyytiin (tyyppi lastattiin viikonlopun aikana sisälle autoon kuusi kertaa) ja ajettiin Derbykentälle. Siellä oli päädyssä ohjelmassa maastoesteitä. Yllätyksekseni Elmo oli tukit ym. todella hyvin! Seppo Laineen mukaan ruuna on ”vihreä, mutta rohkea peli”. Yksi harhahyppy tuli ja Alex putosi esteen ”sekaan”. Onneksi ei käynyt kuinkaan ja tunti jatkui. Elmo otti putoamisesta vähän itseensä ja oli herkempi hypyissä lopputunnin. Hienosti ruunapoika suostui veteenkin menemään ja ihan ravaamaankin siellä!

Jatkosta saatiin kuulla miltei heti. Eli nuoria ei varsinaiseen aluerenkaaseen oteta heti, mutta niille tehdään oma ryhmä valmennusleireille. Seuraava valmennus olisi siis marraskuun alussa, jollei renkaaseen päässeitä tai katsastettavia ole liikaa. Haettiin vielä tavarat tallilta ja katsoin hetken kun Lotta ratsasti Akroa. Sitten puuduttava kotimatka takaisin Hämeenkoskelle. Vähän on ollut Akroa ikävä, mutta onneksi olen luottavaisin mielin ja tiedän, että se saa nyt täsmällistä ja johdonmukaista liikuntaa. Menen ensi viikolla sitä katsomaan ohimatkalla Turkuun. Mikäli Akron kuulumiset kiinnostaa ”reaaliajassa”, kannattaa seurata Lotan ja Akron omaa blogia.

Tällä hetkellä arki menee töiden haussa (ja virallisesti sairaslomalla). Jätin Miekkiön opetustyöt, sillä haluan keskittyä tulevaisuudessa yhteen säännölliseen työhön. Miekkiössä kun ei aina tiennyt mitä oli odottevissa… Taidan pitäytyä ajatuksessa tehdä jotain ihan muuta kuin hevosalaa tai opiskella kokonaan uusi ammatti. On ollut todella mielenkiintoista tehdä tässä välissä mallin hommia parissa keikassa ja ensi viikolla lisää. Mitäpä muuta… Tallinnan Horse Show jää taloudellisista syistä väliin tänä vuonna, mutta HIHS:iin olisi tarkoitus päästä. Palaillaan taas!

© Wilma Hurskainen , www.wilmahurskainen.com

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

2 thoughts on “Katsaus kenttäkatsastukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *