Kirjoitan valmennussarjaa Suomen Shetlanninponiyhdistyksen
jäsenjulkaisuun. Tässä toinen osa, jossa hieman käydään läpi aikaisemminkin
esillä ollutta tehtävää.
Olen valmentanut eniten poni- ja shettisratsukoita, joten tunnen eräänlaista kutsumusta niiden pariin. Viime vuonna meiltä oli kaksi shetlanninponiratsukkoa molemmissa mestaruuksissa ja toinen näistä voittikin ylivoimaisesti estemestaruuden. Omana tavoitteena olisikin parantaa shetlanninponien mainetta ratsastus- ja kilpaponina, monilla kun on kuvitelmana, ettei itsepäisistä ja osaamattomista shettiksistä ole kuin lasten talutusponeiksi. Mestaruudet todistavat jo osaltaan ettei näin ole! Kuulin myös tässä taannoin erään ratsastajan teorian, jonka mukaan shetlanninponeilla ei opi mitään. Tarvitsemme lisää shetlanninponien ratsastustapahtumia. Olen kysellyt ihmisiltä mielipiteitä siitä, jos järjestäisimme shettisratsukoille valmennusmeetingejä eri talleilla. Valmennukset olisivat hyvää treeniä vaikka kesän tulevia mestaruuksia ja muita kisoja varten!
Ensimmäisessä osassa kävimme läpi valmennuksen eri kausia peruskunnosta palautteluun. Tähän aikaan vuodesta olemme herkistelyn ja kilpailukauden alun vaiheilla. Tämän takia perehdymme hieman harjoituksiin, joita voidaan poniratsukolla teettää.
Herkistelykaudella ratsastetaan kilpailuihin valmistelevia harjoituksia, joilla saadaan sekä poni että ratsastaja terävämmäksi ja tarkemmaksi. Ratsastajan tavoitteena on, että poni on eteenpäinpyrkivä, avuilla, suora ja hyvässä rytmissä sekä kaarevilla urilla asettunut ja taipunut. Demotehtävässä harjoitetaan näitä kaikkia ominaisuuksia.
Tehtävää voidaan ratsastaa sopivalla tasaisella ratsastusalueella, oli se sitten kenttä, maneesi tai pellon reuna. Pitkän sivun alkuun asetetaan suoralle linjalle kolme puomia, väli ponin koosta riippuen 0,50-0,75 m. Myöhemmin puomien määrää voi lisätä viiteen. Alkukäyntien aikana tehdään paljon valmistelevia pysähdyksiä, askeleen lyhentämistä ja pidentämistä, volttien ratsastusta jne. Puomeille voi aluksi tulla käynnissä, jos poni ei ole tottunut niitä menemään tai vierastaa niitä.
Kevyeen raviin siirtymisen jälkeen lähdetään ratsastamaan puomeja hyvässä ravin tahdissa. Ponin tulee olla puomeilla suora, molemmilla pohkeilla ja molemmilla ohjilla. Ratsastajalla katse on eteenpäin ja paino jaloilla. Kevennys on rauhallinen, matala, ponin liikkeissä mukana oleva sekä suoraan ylöspäin. Lisäksi ratsastajalla tulee olla rento, ponin liikettä myötäävä käsi. Puolipidätteellä valmistellaan ensimmäiselle puomille tuloa, pohje lähellä ratsua. Tarvittaessa puolipidäte toistetaan puomien sisällä, jotta ponin keskittyminen säilyy. Puomien jälkeen lähdetään kääntämään kaarevalle uralle, kuten keskiympyrä, mutta palataan suoralle lähestymiselle puomeja kohti. Muodostuu D-mallinen ura, jossa puomit ovat suoralla linjalla ja niiden jälkeen puoliympyrä.
Puomien jälkeen ratsastetaan vielä suoraan, sitten poni tuetaan ulko-ohjalle ja sisäpohkeelle. Asetus kierroksen mukaan sisälle, sisäkäsi voi tarvittaessa johtaa kohti ”ympyrän” keskustaa, jolloin ponin ratsastus sisäjalalta ulkoavuille paranee. Ravin tahti ei saa missään tehtävän vaiheessa kiihtyä, ponin tulee pysyä samassa ravissa. Ainoastaan puomeille voi ratsastaa hieman pidempää askelta (huomioikaa puomien väli). Kun kaareva linja lähestyy loppua, poni suoristetaan takaisin molempien pohkeiden ja ohjien väliin ja ratsastetaan puomit uudestaan. Useampi toisto, jotta ratsastaja alkaa huomata eron ja ehtii korjata tarvittavat virheet. Sama toiseen kierrokseen.
Kun tehtävä sujuu ravissa, lisätään harjoitukseen laukka. Puomit ravissa, suoristus ja ennen kaarevalle uralle lähtöä taas asetus. Puolipidäte valmistelee laukannoston ja nostetaan laukka kaarevalle uralle. Nostossa poni ei saa karata ulkopohjetta vastaan, joten ulko-ohjan tärkeyttä täytyy korostaa. Laukassa taivutetaan yhtälailla sisäjalalle ja johtavalla sisäohjalla. Ratsastajan tulee varoa, ettei vedä sisäkättä harjan yli ulkopuolelle, vaan mieluummin johtaa. Ennen puomeille tuloa tehdään hyvä, tasainen siirtyminen raviin, puolipidätteen kautta ja istunta; pohje lähellä, vatsalihakset, takapuoli. Suoristus, puomit ja uusi laukannosto. Toistot myös toiseen kierrokseen, erityisesti kannattaa harjoittaa ponin ja ratsastajan heikompaa suuntaa. Hyötyä ei ole, jos treenaa vain parempaa puolta!
Näiden kahden tehtävän tarkoituksena on saada poni sekä ratsastaja reagoimaan oikein, nopeasti ja ilman hätäilyä. Kun harjoittelette kotona ratsukoiden kanssa, on tärkeää, että ratsastaja osaa ja muistaa valmistella jokaisen tehtävän ajoissa sekä rauhallisesti. Se parantaa ponin ratsastettavuutta ja liikkumista huomattavasti. Tavoitteena on rento ja iloinen poni sekä taitava, osaava ratsastaja!
Tsemppiä kaikille vuoden 2011 kisakaudelle! Seuraavassa osassa keskitymme kilpailupäivään sekä siihen valmistautumiseen!
Allekirjoittanut
hei! Minulla on kotona 5- vuotias shetlanninponi risteytys. Poni tuli minulle noin 11kk sitten. Koulutus on hiukan edistynyt. Mutta haluaisin kysyä miten saan ponin kuuntelemaan ohjeita?. Poni ei osaa vielä edes laukata, miten opetan laukkaamisen?
Moi! Onko poni sulla kotitallilla vai jossain muualla? Minkä ikäinen olet itse? Nuoren ponin kanssa kannattaa aina pyytää apua ammattilaiselta, niin koulutuksen, kuin sinunkin oppimisen kannalta. 🙂