Tuoksu menneisyydestä.

Tuoksu menneisyydestä.

Hajuaisti on vahvasti yhteydessä muistiin ja muistoihin.

Naarmut estää parhaiten suojittamalla, mutta joskus se ei riitä.

Se on kertakaikkiaan vaan niin rasittava tunne! Sieraimiin tunkeutuu tuoksu, joka on tuttu jostain, mutta et saa mieleesi mistä… Lopulta se putkahtaa aivojen sopukoista ja päästää ahdistuksesta. Sama toimii toisin päin, jokin haju muistuttaa heti jostain. Esimerkiksi hevostarvikeliikkeet tuoksuvat aina samalta, samoin kengittäjät, rehusäkit jne. Ne ovat tuoksuja, jotka tunnistaa missä vain! Tuoksut tuovat mielenyhtymiä. (Oletteko muuten huomanneet, miten vahvasti hevosihmiset oikeasti haisevat kakalle? Itse sitä ei huomaa.)

Myönnetään, tämä juttu lähtee aika kaukaa liikkeelle. Itse asia kuitenkin liittyy talveen ja hokkikauteen. Jos omistaa yhtään yliaktiivisia tai kömpelöitä hevoseläimiä, on yhdellä tai useammalla aina naarmuja ja reikiä jalat täynnä. Jotenkin yhdistän aina hokkinaarmujen hoitamisen Vetcaren Cothivet -haavasumutteeseen! Cothivetin ominaistuoksu on laventeliin (ja ehkä oreganoon!) viittaava ja siksi helposti tunnistettavissa. Jo pienenä heppatyttönä hoidimme ponien haavat tuolla aineella, sillä hyvän ystäväni vanhemmat olivat eläinlääkäreitä ja suosivat aina Cothivetiä. Niinpä ainoa, oikea aine haavojen hoitoon on jo yli 15 vuoden ajan ollut selvä!

Pari vuotta sitten silmäteräni Akrobats otti yhteen toisen ruunan kanssa, jolla oli hokit ja tuloksena oli suikaloidut takajalat. Vältimme nopean toiminnan avulla klinikkareissun, eikä tikkejä onneksi tarvittu. Antibioottien lisäksi haavoja piti pestä, putsata ja tuulettaa. Isommissa haavoissa on se riski, että niihin muodostuu liikalihaa. Niinpä käytimme myös Cothivet -haudetta siteiden alla. Vähitellen haavat hävisivät eikä mitään jälkiä jäänyt! Selvisimme säikähdyksellä.

Vähän on nyt niin ja näin, tarvitseeko tänä vuonna ollenkaan hokkeja. Tai ajatellaan lähinnä tätä alkutalvea. Voihan sitä lunta ja jäätä tullakin, kenties. Jokatapauksessa varaan joka talvi ensiapukaappiin desinfiointiainetta ja Cothivet -pullon. Suihkupulloilla on helppo hoitaa haavat heti, kun ne on huomattu. Huonolla tuurilla pikkupikku haava kehittyy imppariksi ja se vaatiikin sitten jo penisiliiniä. Mutakeleillä onkin tärkeää, että jalat tarkistaa hyvin eli pesee isoimmat kurat pois jne. Cothivet on ainakin meillä ollut niin riittoisa, että pullo kestää kevyesti koko talven. Muutenkin on hyvä tuntea oman hevosensa jalat, jolloin voi pienellä katsahduksella todeta epäkohdat!

Tässä tällä kertaa tällainen vinkki / aivoitus. Perjantaina on meillä AMK -kurssin tentti aiheesta hevosten valmennus… not a clue how to survive it! Tulossa myös muuta paatosta blogin puolella, pysykää kuulolla!

Ai niin hei – tottahan on loppuun laitettava trendin vuoksi pieni kalastelukysymys:

minkä tuoksun sinä yhdistät automaattisesti hevosiin tai ratsastukseen?

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

4 thoughts on “Tuoksu menneisyydestä.

  1. Mulla palo muutama vuosi sitten käpy hokkien aiheuttamiin vammoihin ja kyselin useammalta kengittäjältä mitä olisivat mieltä jos iskisikin pelkät kantahokit. Keltään ei tullut kieltävää vastausta ja nyt kun kahteen talveen ei ole tarvinnut kestää ainottakaan skraadua niin en voi kun suositella :)!

    1. Meilläkin ollut joskus pelkkiä kantahokkeja, mutta herkimmät reagoivat kavion muuttuneeseen asentoon (joka on siis naurettavan pieni).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *