Sujuvaa siirtymistä lajista toiseen.

Sujuvaa siirtymistä lajista toiseen.

Monipuolisuus on valttia, vai miten se meni.

Ponille opetetaan ”ravi” -käskyä, auttaen nuorta ohjastajaa ns. ulkopuolelta.

OLYMPIALAJEISTA…


Kalenteri on viime päivinä täyttynyt vaikka minkälaisesta tapahtumasta. Omaa hyvinvointia olemme huoltaneet taas Fustralla sekä henkilökohtaisesti myös fysioterapialla. Alkaa pikkuhiljaa päästä Fustrassa kärryille ja tehtävistä on jotain hyötyäkin! 😉 Fysioterapia oli rankkaa, sillä siellä vaaditaan hieman rankempia liikkeitä. Jouduin treenaamaan vatsalihaksia mm. jumppapallolla, jolloin keskivartalon lihakset ovat enemmän staattisessa rasituksessa. Iltapäivä oli tuskaa, kun ei meinannut jaksaa edes autoa ajaessa pitää itseään pystyssä. Fustran ja fysioterapian jälkeen olikin mahtavaa ajaa n. 400 kilometrin roadtrip Turun seudulla…

Mutta itse asiaan. Toissapäivänä veimme Akron ja Elmon taas Korpikylään. Alex osallistui Elmon kanssa Miksun estetunnille ja kaverina oli Jesse eräällä Miksun ratsastettavalla. Roosa päätti, ettei mene estetunnille, vaan treenaa sen aikaa kouluohjelmaa loppuviikon kisoja varten. (Ratsukko starttaa ensimmäisen yhteisen HeA -luokkansa torstaina.) Jätkät teki aika pitkälti jumppa- ja kontrollitehtäviä, Alexkin sai pitkästä aikaa napakan tatsin Elmoon! Roosa taas ratsasti hyvän alkuverkan ja meni ohjelman pari kertaa läpi. Keskiravi tuotti ongelmia, kun tytön vatsalihakset jäi aina jonnekin diagonaalin alkumetreille. 😀 Muuten ruuna liikkui kivasti! Vastalaukatkin sujuivat yllättävän hyvin. Katsotaan mitä kisaradasta tulee – tilannetta ei helpota se, että meillä on loppuviikon mukana tv-kuvausryhmä…

Tuntuman opettelua.
Allekirjoittaneella selkeästi selitys kesken!

…OHJASAJOON


Alexin kengitystöiden kautta sain eilen uusia oppilaita, jotka tarjoavat hieman vaihtelua ”normaaliin” valmennustyöhön. Kyseessä kaksi minishettistä, joiden ohjastajien kanssa harjoittelimme ohjasajoa. Ohjasajo on siinä mielessä mielekäs treenimuoto pikkuponeille, sillä se jäljittelee apujen ja tavoitteiden osalta pitkälti ratsastusta. Ohjasajossa pääapuina ovat ohjastajan ääni sekä raippa, joka toimii pohkeen sijaisena. Ohjasajo ei ehkä voi verrata esim. harjoitteluun ajaen (raviponit), jossa ohjilla käsketään eteenpäin.

Näillä poneilla on vielä tehty suhteellisen vähän töitä, enimmäkseen taluteltu sekä kärrytelty. Ohjasajo oli uudempi asia molemmille. Jonkin verran olen hevosia ja poneja kouluttanut myös maasta, nimenomaan ohjasajaen ja kahdella ohjalla juoksuttaen. Tämän päivän miniponien kanssa aloitimme aivan perusteista; siitä, että ne liikkuvat eteen ja reagoivat ohjastajan apuihin mahdollisimman nopeasti. Aluksi kävimme läpi ohjasajon perusteita. Ohjastajan tulisi pysyä hieman takaviistossa ponin sisätakajalasta katsoen. (Hevosen moottori sijaitsee takaosassa ja koska hevonen on myös saaliseläin, se liikkuu helposti ”takaa-ajaen”.) Ohjastaja ei saa lähennellä ohjasajettavaa ponia, vaan antaa sen tehdä työt itse. Poni siis liikkuu eteen ja ohjastaja pitää tuntuman (= kuten ratsastettaessa pohkeesta kohti tuntumaa).

Riippuen ratsastuksen opettajan tai valmentajan metodeista, on apujen vahvistamisesta eri versioita. Omalta kohdaltani olen sitä mieltä, että ponia pyydetään heti napakasti ja sen jälkeen voidaan vähentää apujen voimakkutta tulevilla toistoilla. Toiset haluavat, että ensin hipsutellaan ja jos ei mitään tapahdu, napautetaan… Tänään halusimme vain, että ponit liikkuisivat omalla moottorilla eteen ja ohjastajan pyytäessä tapahtuu myös jotain. Alkuun molemmat ponit kiemurtelivat ja yrittivät paeta tilanteesta kääntymällä ympäri, menemällä kylkimyyryä tai pysähtelemällä. Oikeasta reaktiosta kiittämällä ja väärää korjaamalla ne pääsivät nopeasti kupletin juonesta kiinni! Tähän oli loistava harjoitus tehdä vain tavallisia pysähdyksiä sekä reipasta käyntiä.

Juoksutus kahdella ohjalla.
Valmistautumista ravisiirtymiseen.

Lopuksi otimme hieman ravia, pointtina oli opettaa poneille selkeät käskyt ”ravi” ja ”käynti” siirtymisten kautta. Ohjastajilla oli töitä, jotta saivat ponit pysymään napakassa tahdissa. Mitä enemmän käyntiä on, sitä paremmin pystyy toteuttamaan vaadittuja asioita. Nuorempi poneista hiffasi kaikki pyydetyt asiat hyvinkin nopeasti! Vanhempi poni on tarkoitus opettaa ratsun hommiinkin, kunhan sopiva ratsastaja löytyy. Tätä varten pyörittelin vielä hetken itse ponia koemielessä ympyrällä, kahdella ohjalla. Muutama jumiutuminen tuli, kun tamma yritti poistua maneesin portille… Aina vain korjasin eteenpäin ja lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen. 🙂 Pieni pätkä laukkaakin löytyi. Kun työskennellään ympyrällä kahdella ohjalla, täytyy ohjastajan taas olla hieman taaempana ja nyt myös keskemmällä ympyrää. Hän voi liikkua hevosen mukana normaalia juoksuttamistilannetta enemmän.

Olemme suunnitelleet tänne Lahden seudulle shettisyhdistyksen ja muutaman harrastajan kanssa ohjasajo- ja käyttöluokkavalmennusta pikkuponeille sekä heidän ohjastajilleen. Ajankohta vaan menee jonnekin pidemmälle syksyyn, sillä elokuun puolella on vielä tarpeeksi tekemistä muiden tapahtumien kanssa! Löysin arkistostani muutaman vuoden takaisen jutun ohjasajosta, voit tsekata sen täältä!

Palataan!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

2 thoughts on “Sujuvaa siirtymistä lajista toiseen.

  1. Ihan pakko huomauttaa, että valjakkoajo on ohjasajoa kärryiltä -hevosta ei ohjata ohjilla sen enempää kuin ratsastaessakaan. 🙂

    1. Kiitos korjauksesta! Näin käy, kun yrittää päteä jossain mistä ei tiedä tarpeeksi… 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *