Vilinää vilskettä.

Vilinää vilskettä.

Viikko mennyt lähinnä auton ratissa…



Olemme nyt noin viikon verran toimineet uusissa tiloissa Lahden (Hollolan) Miekkiössä. Aluksi jouduin ajelemaan kahden tallin väliä, sillä hoidin ensin Miekkiön tallin ja sitten Palomaan ja taas takaisin jne. Homma helpottui, kun lauantaina muutimme neljä hevosta Miekkiöön. Näin ollen Palomaalle ei jäänyt kuin muutama hoitohevonen, Jessen tammat ja shettikset. Kun saimme Alexin ja minun hevoset Miekkiöön, ei tarvitse ajaa joka päivä Palomaalle. Saimme sovittua, että Jesse ja apulaiset hoitavat siellä olevat karvaturvat. Meidän hevosilla ollut totuttelua uuteen ympäristöön, erityisesti prinsessaponi Tessa on ollut järkyttynyt uusista kavereista ja tiloista. Mutta pikku hiljaa… Meilläkin on ollut totuttelemista uusissa rutiineissa.

Eilen maanantaina starttasivat Miekkiön ratsastustunnit toden teolla. Ratsastajia oli kolmella ja puolella tunnilla. Pienryhmätunnit tuntuvat kiinnostavan tällä seudulla, ne ovat hyvä vaihtoehto jättisuurille ratsastuskouluryhmille. Pidin itse eilen yhden HeB -tason tunnin ja Nina loput (lasten) tunnit. Puitteet työn tekoon on hulppeat, kun ei ole tottunut suuriin tiloihin! Oli hienoa olla vilpoisessa maneesissa ilman paarmoja, kun ulkona helotti aurinko pilvettömältä taivaalta! Kiva teettää tehtäviä täysipitkässä muodossa ilman, että aina tulee aita vastaan. Miten olemme selvinneet ilman maneesia? Talvea odotellessa. Motivaatio on kohonnut siinä määrin, että alan jälleen ottaa ulkopuolisiakin valmennettavia. Kun vaihtoehtoina oli lopettaminen tai siirtyminen Miekkiöön, oli tämä jälkimmäinen ehdottomasti parempi. Mukavaa, että voi jatkaa töitä hevosten parissa!

Toissa päivänä ratsastin itse pitkästä aikaa. Jännitin vähän mitä selkä sanoo, mutta jaksoin miltei tunnin treenata. Eikä selkä ole ollut normaalia kipeämpi nytkään. Akrolla oli viime viikolla lomaa kiireinen ja kengän uupumisen takia (Alex ei päässyt Palomaalle kenkää laittamaan), joten teimme vähän palauttelevia tehtäviä. Pitkältä sivulta avotaivutusta ja laukannostoja puoliympyrälle sekä väistöjä ravissa. Aika mukavasti meni! Seuraavana päivänä (eli siis eilen) Akro oli tunnilla ja osasi mennä asiallisesti. Tänään Roosa ratsasti sen. Odottelemme, että Pinkki tulee loppukuusta valmentamaan Miekkiöön! Josko saisin vauhtia taas itseeni…

Muse on myyty ja vein sen tänään uuteen kotiin Porvooseen. Haikealtahan se tuntuu, mutta kaikkia ei pysty pitämään. Muse sai hyvän kodin ja uskon, että sen kanssa tullaan hienosti toimeen! Tämä päivä meni siis hevosauton kyydissä. Muuten olen tehnyt töitä markkinoinnin eteen, Facebookissa on Miekkiön Ratsastustallilla oma sivu ja tällä viikolla mainos julkaistaan neljässä aluelehdessä. Uusia ratsastajia tuntuu tulevan ja tallipaikkojakin on kyselty, samoin ratsutusta. Meidän toiminta herättänyt kiinnostusta, toivottavasti ihmiset uskaltavat tulla tutustumaan ettei tarvitse puhua omiaan pitkin kyliä. Yritän jatkossa tehdä yleispäteviä ja mielenkiintoisia postauksia, olisi kiva kasvattaa taas lukijamäärää!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

2 thoughts on “Vilinää vilskettä.

  1. Voi vitsi, multa on menny tää muutto ihan ohi! : D Tilat ja sijainti vaikuttaa hyvältä ja kiva, että toiminta jatkuu. Mietin tässä, ettet sattumoisin pidä mitään shettisten käyttöluokkavalmennusta? ; D

    1. Tämä muutto on aika uusi juttu, heinäkuun alussa tapahtunut. Täytyy katsoa, mitä kehitetään toiminnan suhteen! 🙂 Shettikset kyllä lähellä sydäntä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *