Vähän kuulumisten summaamista ja ehkä pari pointtiakin…
Kuten joka muukin vuosi, se tulee taas – joulu. Tänään radiossa haastateltiin jonkun sisustuslehden päätoimittajaa, jolta kysyttiin ”kuinka jouluihminen hän on asteikolla 1-10”. Mietin samaa itsekseni, omalta kohdaltani. Vastaus on juuri ja juuri kolme… Pidän lahjojen hankkimisesta, eikä niiden saaminenkaan kurjaa ole. 😉 Varsinkaan, kun oppilaat ja tallilaiset tuo niitä kilvan pitkin jouluviikkoa. Olen siis saavuttanut taas heidän kanssaan JOTAIN tänäkin vuonna! Parasta valmentajana olemisessa on joulu ja lahjat… eivaa.
Olen kyllä nyt panostanut joululahjoihin! Voin vannoa, että useampi ihminen lentää pyllylleen jouluaattona kuusen äärellä! Eräästä mittavammasta lahjasta uskallan kertoa vasta joulun jälkeen, tämä on tällä hetkellä tarkoin varjeltu salaisuus! Tallilla on glögi- ja piparitarjoilu koko viikon ja kaikki tarjottavat ovatkin menneet tasaisesti ratsastajien sisuksiin päivittäin. Lisäksi tallin ulkohuussista löytyy maailman jouluisinta sydämin koristeltua vessapaperia! 😀 Kyllä nyt kelpaa tätien juosta pissillä ennen tunteja!
Viikko sitten pieni Palomaan kylämme täyttyi pariksi päiväksi salskeista sotilashemmoista, sillä alueella oli käynnissä mittava sotaharjoitus (josta kukaan ei tiennyt mitään)! Tallin parkkipaikalla oli aamulla kolme PASI-ajoneuvoa parkissa ja porukkaa ympärillä röökillä (kysyin, että paljonko saan, jos haen postin pokkana, tukka sekaisin ja Hello Kitty -pyjamassa). Lisäksi he möyrivät meidän viereisessä mäessä ja metsissä, ampuivat paukuilla ja muuta mukavaa. Edellisenä iltana he mönkivät ojissa pelotellen meidän suomenhevosruunaa, herra Kuljettajaa, joka ei todellakaan ole mitenkään sukua talvisodassa olleille hevosille… Herra Kuljettaja tuli sitten itse sisään ja pelkäsi seuraavaan päivään asti, kunnes väki häipyi ja uskalsi laittaa hevoset ulos tarhoihin. Armeijan tyypit jatkoivat piinaamistani, sillä he jumittivat liikennettä joka paikassa ja oikotielläni olivat sitten ajaneet lahjakkaasti yhden PASInkin ojaan…
Koska kentän laajennus meni kirjaimellisesti jäihin kevääseen asti, ajattelin muuten valmistella ja ostin meille uudet koulukirjaimet ja tötteröt! Nykyiset koulukirjaimet ovat murtuneet (ratsastajat ilmeisesti potkineet mennessään) ja niistä on värit haalistuneet. Yhtä surullisesti on käynyt mun vanhoille tötteröille, jotka juhlallisesti heitin roskikseen, sen jälkeen kun niistä yksikään ei ollut enää ehjä. Ostopaikkana Hööks ja Börjes, ovat edullisimmat. Horzella yksi tötterö maksaa n. 5 euroa, kun Börjesiltä saa 8 kpl 19,90 eur… Laatu tietty erilaista, mutta ajavat nuo halvatkin asiansa.
Elämäni hevosen omistajana täysihoitotallilaisen roolissa ei ole niin helppoa. En osaa suhtautua siihen, että joku hoitaa hevostani, koska TOTTA KAI itse teen sen parhaiten! ;D Yritän ehtiä käymään katsomassa Musea, mutta sitten se on kotona pois jostain muusta… Tunnen itseni poniäidiksi, kun raahaan tyttöjä ratsastamaan Musella – samalla itse heinäpaaleja ym. järjestellen. Muse ryhtynyt nyt karkailemaan tallillaan tarhasta sähkön puuttumisen seurauksena (!!!), joten etsin sille yhä tiukemmin tallipaikkaa tästä lähempää meidän tiluksia. Jos hyvin käy, ruuna muuttaa tuohon 5 km päähän vielä tässä joulun päivinä. Helpottuu ponin vahtaaminen ja Aliisa pääsee sitä itse kätevämmin ratsastamaan. Aliisan ”oma” ponihan se nyt ikäänkuin on. Kotiin Muse pitäisi saada viimeistään helmikuun lopulla. Tässä pätkä siitä, kun Aliisa kävi sillä vähän ratsastelemassa:
Viime viikonlopun EqB-Teamin valmennus jäi taas välistä – jopa Jesseltä, joka juuri pääsi tiimiin mukaan. Aikataulut ei vaan sopineet ja meidän karsinavarauksetkin katosivat jonnekin viikkojen aikana (kahdesta nollaan)… Mikäli heidän tallinsa sekä meidän systeemin järjestelmät eivät pysty toimimaan keskenään, on parempi ehkä jättää tiimi tässä vaiheessa. Olen ensi viikolla menossa Hyvinkäälle pitkästä aikaa Minna ”Blondi” Kemppaisen valmennettavaksi, toivottavasti siinä olisi uusi linkki!
Sitten lopuksi vielä haaste anonyymeille lukijoille ja tavoite minulle itselleni; haluan saavuttaa blogilleni 340 lukijaa tämän vuoden loppuun mennessä! Olen todella tyytyväinen, mikäli niin käy! Porkkanana tähän hommaan on mukava lahjakortti johonkin firmaan (H&M, Tiger, Horze, Mäkkäri, mikä vain…), joka arvotaan vakilukijoiden kesken tammikuussa! NYT SIIS LIITTYMÄÄN LUKIJOIHIN!
mä en aijo avaa mun lahjaa….. pelottaa liikaa
Rohkeasti vaan!
Loppusota on hauska asia.. Muutama vuosi takaperin sotivat täällä meidän nurkilla, mikä tarkoitti että meiltä about sadan metrin päässä pellon toisella puolen oli joku hemmetin helikopterikeskus ja surrasivat siinä sitten päivät pitkät eestaas melkoisen matalalla.. Hevoset onneksi eivät välittäneet niistä mitään 😀
Meidän kaviolliset on tosi kummallisia, he ottavat valikoiden kilareita… 😉
Voi jestas! On siinä ollut vilinää…!
Normi arkea… 😀