Olen hevosihminen.

Olen hevosihminen.

Miten voin määritellä fyysisen statukseni?

On olemassa golffareita, karavaanareita, koiraharrastajia, uimareita, laskettelijoita, skeittaajia – sekä HEVOSIHMISIÄ. Hevosihmisenä oleminen on jotain, mitä normaali maallikko ei voi ymmärtää. Se ei ole vain harrastuksen määritteleminen, vaan se on mielentila ja elämäntapa. Vai voitteko kuvitella selittävänne itsenne pois tilanteesta kuten kaupassa käynti täysin räjähtäneen tukan ja levinneen meikin kanssa paskaisissa ratsastushousuissa sekä umpikuraisissa saappaissa? Kassatäti ajattelee; ”ei hätää, hän on hevosihminen”. Tai kun et voikaan mennä sukulaislapsen syntymäpäiville, sillä samaan aikaan on maailmaa mullistavat tärkeät kilpailut. Täti selittää synttärisankarille; ”älä välitä, hän on hevosihminen”. Lisäksi täytyy aina synkronisoida päivän ja viikon ohjelmat hevosten mukaan; ehtiikö käydä kaupassa ennen päiväheiniä ja niin pois päin.

Suurissa hevosalan tapahtumissa sen tajuaa, olemme kaikki samassa veneessä. Kuluneen viikonlopun vietin Ypäjällä Finnderbyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että pyhitän täysin kaksi vuorokautta hevosurheilulle! Tuhoan rahani varustekauppoihin, juoruan tuttujen kanssa ja nukun yöni pienessä metsämökissä ilman mukavuuksia (onnistuen kuitenkin lämmittämään itse saunan ja grillaamaan nuoremmille ruokaa) seitsemän muun hevosihmisen kanssa, koska kaikki muut majoitukset ovat täynnä toisia hevosihmisiä. Hevostapahtumissa kuulee lajin kauneuden ja kauhut; toisen tädin hevonen ontuu, toisen on liikkunut hienosti uudella rehulla, tuo ratsastaja ratsastaa omituisella tavalla ja tuon hevonen tahdittaa selkeästi toista takajalkaa…

”Sori en pääse, mulla on nyt pieni poniongelma…”

Tytöt kysyivät tähtisilmät säihkyen, miksen minä ratsasta kyseisissä karkeloissa, voin vain vastata, että oletteko nähneet pankkitilini saldon. No money, no funny. Olen kummallinen väliinputoaja, joten en osaa itsekään vielä sanoa, tuleeko tästä jotain. Yritys on kova! Ei ole ollut sponsoria tai rikkaita vanhempia ostamassa kisaponeja, itse on pitänyt äheltää niillä mitä on allensa saanut. Esteillä aloitin ja hyvän alun sainkin. Voihan sitä isompiakin luokkia hypätä, koskaan pärjäämättä… Kokemusta, kokemusta. Valitettavasti ehdin rikkoa selkäni, ennenkuin pääsin sinne korkeimmalle paikalle. Nyt pitää vaihtaa lajia ja aloittaa kaikki alusta! Tässä pätee se, että omalta kohdaltani olen ratkaissut tilanteen perustelemalla kaiken sillä, että hevosten määrä korvaa laadun. No eihän se niin ole, mutta en kyllä välttämättä vaihtaisi nykyistä hevosihmisen elämääni (omaa tallia, oppilaita ja surkeaa kisauraa) siihen, että voisin nimenomaan hypätä 130-140 cm luokkia keskimääräistä paremmalla hevosella. Katkera en ole, mutta… Voisiko kaikki olla toisin?

Hevosihminen on kaikessa hienoudessaan simppeli yksilö. Jos menee hyvin, se johtuu siitä, että muut ovat paskoja. Jos menee huonosti, se johtuu siitä, että muut ovat paskoja, mutta heillä on parempi tuuri. Mikäli en tekisi nyt sitä, mitä teen, haluaisin kovasti ulkomaille töihin ja treenaamaan yhden hyvän hevosen kanssa. Se on aina ollut ”back-up plan”. Pitää olla kiitollinen siitä, mitä jo on. Ehkä joskus asiat napsahtaa kohdalleen niin, että pääsee eteenpäin ja voi näyttää epäilijöille sekä vähättelijöille keskisormea – ja pitkään! 😉

Ok – eksyin aiheesta. Lopuksi vielä kuvia Finnderbyn sotasaaliista! Uudet saappaat, kotikypärä, hanskat, ratsastushousut, Ramsekselle martsari, kisapintelit, supersöpöt shettisten kuljetussuojat jne. Köyhä, mutta onnellinen!


Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

One thought on “Olen hevosihminen.

  1. Voi vitsi ku kivat saappaat! Katkerana pakko sanoa, että säästypähän mun rahat ja sain nukkua rauhassa.. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *