ALLEKIRJOITTANUT

23231964_10155726531187180_1636716302_n

PENINA PELTONEN

 

SYNTYNYT: 13.6.1987 Helsinki
LEMPINIMI: Pennie, Pende
HOROSKOOPPI: Tyypillinen kaksonen.
STRATEGISET MITAT: 173 cm, 60 kg, 41
SIVILISÄÄTY: Naimisissa.
TOIMENKUVA: Ratsastusvalmentaja, hevostenhoitaja, media ja markkinointi.

KOULUTUS JA MUU TOIMINTA:

– Hevostenhoitaja, v. 2006-2009 (Koulutuskeskus Salpaus)
– SRL:n harrasteohjaaja v. 2010 (Koulutuskeskus Salpaus)
– SRL:n I-tason ratsastusvalmentaja v. 2010-2011, esteet ja koulu (Ypäjä)
– SRL:n II-tason lajivalmentaja v. 2013, kesken (Ypäjä)
– SRL:n estetuomarikurssi v. 2014 (Santahamina)
– Avoin HAMK; Hevosten valmennus ja kasvatus -opintojakso v. 2015 (Mustiala/Ypäjä)
– Avoin HAMK; Vastuullinen hevostalli v. 2016 (Mustiala)
– SRL Nuorten estehevosten suorituskyvyn arviointikoulutus v. 2016 (Ypäjä)
– Liiketalouden perustutkinto, merkonomi v. 2017 (Koulutuskeskus Salpaus)
– Equestrian Trainers Finland / Suomen Valmentajat ry:n jäsen
– Suoritettuna EA1 ja EA2

Olen omasta mielestäni tavattoman huumorintajuinen ja se on sitten kovin omalaatuista huumoria se. Tämän lisäksi olen äkkipikainen tai sanotaanko kauniimmin temperamenttinen (äidiltä perittyä). Normaalisti olen tasainen, ystävällinen, avokätinen sekä vanhemmiten tullut myös sosiaalisemmaksi. Saan jutun juurta nopeasti aikaiseksi. Minut on helppo saada houkutelluksi uusiin projekteihin ym. Innostun nopeasti ja petyn sitäkin pahemmin. Sanon suoraan mitä ajattelen (ja ennenkuin ajattelen), mikä on yleensä ollut huono asia. Toiset tulevat kanssani aina hienosti toimeen, toiset eivät voi sietää. Olen kovaääninen, nauran paljon ja usein. Kuitenkin olen enemmän plussaa kuin miinusta!”

”Suhteeni ratsastukseen on vaihdellut vuosien saatossa. Sain kipinän ratsastukseen jo 3-4 -vuotiaana ja pääsin tunneille. Leppoisa harrastus vaihtui valmentautumiseen ja ensimmäiseen omaan poniin. Löysin esteratsastuksen 12 -vuotiaana. Ratsastuksessa menestymisestä tuli tavoittelemisen arvoinen asia. Taloudellisista resursseista huolimatta vanhempani eivät ostaneet valmiita ”suoritusponeja”. Ratsastin aina hankalilla ja raa’oilla hevosilla, joiden kanssa sai tosissaan tehdä töitä. Siitä on ollut myöhemmin hyötyä.

Kilpailin entisellä alue- ja kansallisella tasolla sekä joitain amatöörisarjan luokkia. Kokemusta tuli, mutta ei menestystä. Sain nopeasti leiman remonttihevosten ratsastajana ja kotitallille alkoi tulla ratsutettavia toisensa perään. Ajoin myös muualle ratsastamaan. Näiden vuosien aikana olen ratsuttanut yli 40 eri hevosta. Valmennuskuviot tulivat pian mukaan. Valmennustalli ja ratsastuskoulu alkoi pyöriä tehokkaasti, valmensin parhaimmillaan jopa viittäkymmentä ratsastajaa yhden viikon aikana.


Loukkaannuin ratsastaessani jo v. 2008 ja sain selän välilevyvamman. Se esti hyppäämisen ja vaihdoin kouluratsastukseen. Hankin raakoja hevosia, joita rakentelin niiden kapasiteetin mukaan. Jossain vaiheessa ymmärsin, että ratsastukseni ei ole enää ratsastusta enkä voi treenata, jos kroppaan sattuu jokaisella askeleella. Motivaatio katosi. Siksi luovuin ratsastamisesta ja lopulta ratsastuskoulun pidostakin.


Valmennan ratsukoita, jotka haluavat joko vain harrastaa tehokkaasti tai kilpailla 2-3 -tason kilpailuissa. Eniten minusta on kuitenkin hyötyä hieman keskeneräisten hevosten ja motivoituneiden ratsastajien kanssa. Mielestäni osaan lukea hevosia hyvin. Kehitän itseäni jatkuvasti ja olen ylpeä valmennettavistani! Ilman työnsä tuloksen näkemistä tätä ei jaksaisi.

Valmistuin liiketalouden perustutkinnosta merkonomiksi kiitettävin arvosanoin keväällä 2017 ja toimin myös yrittäjänä. Kirjoitan blogiani ja jonkin verran lehtiartikkeleita. Työskentelen yhä enemmän hevosmedian tuotannon, tuotteiden jälleenmyynnin sekä tapahtumakoordinoinnin parissa.”