 |
| Roosa ja Jättikanttura kisaviikolla, 80 cm luokka. Kuva: Pilvi Vähämäki. |
Syy siihen, että aloitin bloggaamisen kuusi vuotta sitten oli lähinnä jäätävä tarve jakaa mielipiteitäni muille – halusivat he sitä tai eivät. Blogit avasivat ovet sille, että jokainen voisi olla oman elämänsä kolumnisti. Aivan kuin Carrie Bradshaw konsanaan! Tavallaan tilanne ei ole muuttunut vuosien kuluessa mihinkään, ainoastaan muuttanut muotoaan. Minulla on yhä paljon sanottavaa, mutta en vain ehdi purkaa sitä mihinkään. 😀 Kaikki kirjoittamiseen suunnattu aika menee asiapitoisempiin artikkeleihin, joka on ns. oikeaa työtä. Se selittelyistä… En siis pahoittele epäaktiivista blogiani, sillä kirjoitan tällä hetkellä enemmän, kuin koskaan!
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kiivaammin odotan kesää. Elän kesästä kesään, talviaika on sellaista pakollista sumua. Sitten kun kesä vihdoin tulee, on se ohi humauksessa! Voi miten turhauttavaa! Sitä luulee tekevänsä kesän aikana kaikkea kivaa, mutta paskan marjat… Tämä kesä on mennyt pää niin syvällä omassa persiissä, ettei ole ehtinyt oikeastaan, kuin painaa töitä täysillä. Muuttaminen Ypäjälle on ollut tähän mennessä viisain veto pitkään aikaan. Vaikka tämäkään projekti ei ihan helppo ja ilmainen ole ollut… Olen vilpittömän ylpeä Playsson.netin showroom -myymälästä ja kaikesta siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ilman suurta yrityslainaa tai alkupääomaa. Tässä vaiheessa on pakko myöntää myös miten loistava tiimi meillä on Playsson.netillä! Mahtavia ihmisiä, joille tämä on jo enemmän, kuin jotain blogijuttua. Tavoite tehdä bloggaamisesta ammattimaisempaa on hyvällä mallilla. Kovin vain tuntuu olevan tiukassa jengin sisäistää Playsson.netin konsepti, ei kaikki ole niin mustavalkoista! Me emme ole vain blogiportaali, vaan paljon muuta. (P.S. Blogiexpo2016 on tänä vuonna Lahdessa su 20.11.)
”On pakko myöntää myös miten loistava tiimi meillä on!”
Kesän aikana olemme tiimin eri jäsenten kanssa ravanneet ympäri Suomea ja naapurimaita hoitamassa yhteistyökuvioita. Heinäkuussa teimme kaksi reissua Viroon. Ensin Saarenmaalle Ratsukievariin ja sitten olimme tutustumassa Eestin Ratsastajainliiton kutsumana Ruilan Cavalor Baltic Summer Cup -kilpailuihin. Samalla teimme sopimuksen lokakuun Tallinn International Horse Show’n suhteen. Go big or go home -ajattelu saattaa olla outoa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että menemme sinne minne pyydetään. HIHS:n organisaatiolla on omat blogikontaktit. Miksi siis sotkea sekaan? Näin ollen purjehdimme lokakuun toisena viikonloppuna tiimin kanssa Tallinnaan. Exclusive tuulipukumatkalle ovat tervetulleita myös kaikki tiimin ulkopuolisetkin reissaajat! Tarjolla hyvää seuraa, huonoa huumoria ja sisäpiirin vinkkejä TIHS:iin. 😉 Toki Ruotsikin piti saada mukaan maailman valloitukseen, siksi teimme Miran kanssa viime viikonloppuna opintomatkan Tukholman Hästsportmässaniin. Ne ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettävät messut hevosalan yrityksille. Tapahtuman tarkoituksena on muodostaa kontakteja ja tutustua uusiin (sisäänostettaviin) merkkeihin. Tämä oli meidänkin agenda, jonka tulokset tulevat varmasti suuremman yleisön eteen loppuvuodesta… 😉
Koska Playsson.net on VOHM* mahdollistaa se sen, että saamme kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Tapaus Kuninkuuravit herättivät massiivista mielipahaa väärien titteleiden takia… Niin paljon, kuin Kunkkareissakin oli eri medioiden edustajia ja henkilökuntaa, ei siellä siltikään ole kellään aikaa korjailla kenenkään kulkupasseja. Kategoriat olivat aika rajoittuneita, eikä minulla ollut omaa tussia, jotta olisin voinut korjata ”toimittajan” eteen ”blogi- ja artikkelisisältöä tuottavan nettiportaalin blogitoimittaja”. 😉 Niin tai näin, päivä elämäni ensimmäisissä Kuninkuusraveissa oli mahtava!
 |
| Turussa pidetyt Kuninkuusravit olivat hieno kokemus! Tässä Alex pressihuoneen kattotasanteella. |
Kun sijaintina on Ypäjä, on äärettömän helppoa ottaa osaa Hevosopistolla järjestettäviin tapahtumiin! Aloittaessamme yhteistyön House of Horsesin kanssa, olemme edustaneet HoH:n tuotevalikoimaa mm. kisaviikon ja Suokkikunkkareiden expossa. Expoviikot ovat rankkoja, mutta antoisia. Onneksi meidän yhteistyöverkostossa on muitakin ihania yrittäjiä, jotka ovat aina mukana samoissa kinkereissä. 🙂 Jos kertoisin jokaisesta tapahtumasta vielä erikseen, häviää varmaan se vähäinenkin aika kirjoittaa omaa blogiakin välillä… Niinpä kerron teille kaikesta valitettavan pintapuolisesti. Se on silti sanomattakin selvää, että Ypäjällä tapahtuu koko ajan jotain!
On aika ajoin raskasta olla ratsastamatta. Välillä kaipaan kovasti satulaan. Olen viikonloppuna ollut Opistolla seuraamassa syksyn ensimmäisiä hallikisoja, jossa myös karsitaan HIHS:n viimeisiä ratsukoita. Oli tilanne ollut mikä tahansa, minulla on esteratsastajan sydän. En vain enää muista, miltä tuntuu olla esteradalla. Se on niin sääli. Pari vuotta sitten jalkanikin lopetti ”haamuhyppäämisen”, jonkun ollessa estetunnilla. 😀 Sen sijaan yritän kehittää ja kouluttaa itseäni, jotta minusta voisi olla jotain hyötyä kentän laidalla. Minulla on yhä tekemättä II -tason lajivalmentajan näyttö sekä estetuomarin harjoittelut. Kerään motivaatiota tehdä ne kerralla kunnolla, eikä vain nopeasti alta pois. Jälleen yksi Ypäjän sijainnin hienouksista on Mustiala, joka on osa Hämeen Ammattikorkeakoulua. Sinne ajaa 20 minuuttia ja tarjolla on mahtavia avoimen AMK:n kursseja! Parhaillaan olemme Alexin kanssa mukana 5 op:n vastuullinen hevostalli -opinnoissa. Koulutus kestää marraskuuhun. (Samaan aikaan opiskelen ”täyspäiväisesti” edelleen liiketaloutta Lahdessa. Osa näytöistä jo tehty, joten hyvältä näyttää!)
 |
| Suluissa Nanningin pisteet, oikealla minun. |
Ja jottei ihan kouluttamattomaksi päädy, niin hain mukaan SRL:n uuden tuomarinimikkeen kurssille ja pääsinkin siihen. Eilen hollantilainen Daan Nanning koulutti meitä nuorten estehevosten suorituskyvyn arvioinnissa ja minäkin muiden mukana koearvostelin lähemmäs 70 hevosta, jotka starttasivat 5-, 6- ja 7 -vuotiaiden luokissa Ypäjällä! Näinpä sitten on yhdet tuomarin oikeudet kuitenkin jo plakkarissa… 😉 Saimme perehdytyksen arviointiskaalaan ja kriteereihin. Meidän piti arvostella jokaisesta ratsukosta hyppykyky ja ratsastettavuus numeroilla 0-10 (desimaaleja käyttäen) sekä laittaa hieman ylös miksi tuo arvosana. Arvostelu tuli tehdä nopeasti suorituksen aikana ja kirjoittaa ylös ennen Nanningin antamia pisteitä. Hienointa oli nähdä, miten oma silmä pysyi Nanningin skaalan mukana, se antoi huimaa varmuutta! Toki joitain desin heittoja oli, mutta ei aivan ääretöntä ylilyöntiä. Meillä tuomarikokelailla olikin pieni bingo menossa… 😀
Kotiolojen hevosurheilun suhteen ei juurikaan ole tullut muutoksia. Alex on Playsson.netin hommien lisäksi tehnyt tietysti omia duunejaan Hesellä ja kengityksen parissa. Raukka. Hän ei ole ehtinyt kovinkaan paljoa treenata ja sekä Mauno että Jättikanttura ovat hukanneet lihaksiaan laitumella olon yhteydessä. Roosa on säännöllisen epäsäännöllisesti käynyt Jättikantturaa ratsastamassa. Alex ja Mauno ovat menossa lokakuussa aluekenttärenkaan katsastuksiin. Siihen mennessä pitäisi saada taas treenit pyörimään! Jättikanttura menee ensi viikolla joksikin aikaa Palomaalle Roosan ratsastettavaksi, sillä Akro palaa liisingistä meille Ypäjälle. Sen kanssa on tehty upeaa tulosta pararatsastuksen puolella ja tunnenkin olevani itsekäs joutuessani ruunan myymään kokonaan tai osittain. En mitenkään voi sitä enää pitää – terveyteni ja talouden kannalta katsottuna.
”Kevyen ”en haluu kuolla tänä yönä” -pohdinnan jälkeen menin lääkäriin.”
Sairasteluiden suhteen toteutan ”kerää koko sarja” -metodia. Kroonisen selkäkivun, hermokanavavaurion sekä mahavaivojen lisäksi minulla todettiin sydämen stressiperäinen rytmihäiriö. Mieltä ylentävää käydä sydänfilmissä… Eräänä iltana pulssi nousi suihkun jälkeen hurjaksi ja käsi alkoi puutua. Olin jo aiemmin (vuoden verran…) tuntenut muljahduksia, mutta tämän kevyen ”en haluu kuolla tänä yönä” -pohdinnan jälkeen menin heti seuraavana päivänä lääkäriin. Ja jotta pysyn terveydenhuollon kanta-asiakkaana minulta löydettiin vielä niskanikama, joka on päin helvettiä. Se taas painaa jotain, joka selittää oudot tajunnan laskemistilat ja jäätävät päänsäryt. Joten – mikäli kykenet esim. ratsastamaan, ole iloinen ja onnittele itseäsi! 🙂
Tästä taas voimme vetää linjan siihen, minkä roolin koen itselleni sopivaksi liittyen hevosiin ja hevosurheiluun. Ei tullut tytöstä olympiaratsastajaa, mutta mikään ei estä omistamasta olympiahevosta! Noin niinkuin teoriassa. Tästä saammekin loistavan aiheen seuraavaan postaukseen; miten olisit voinut käyttää rahasi toisin? 😀 Lisäksi paneudumme tulevissa blogiteksteissäni kahteen syyskuun kutsutilaisuuteen, joissa vierailimme. Ensi viikolla, perjantaina 23.9. tulee ensi-iltaan uusi suomalainen elokuva, Tyttö nimeltä Varpu. Se kertoo hienon tarinan itä-helsinkiläisestä tytöstä ja poltteesta saada kokonainen perhe. Leffa sivuuttaa myös hevosharrastusta ja tallikavereiden vaikutusta nuoren elämään. Näimme leffan ennakkoon ja täytyy sanoa, että nyt kun mainokset ovat alkaneet pyöriä menee selässä kylmiä väreitä… Aivan huikea leffa! Suosittelen!
Tulossa juttua myös Aira Toivolan juuri julkaistusta kirjasta, joka käsittelee ratsastuspilatesta. Se on tuossa työn alla luettavana. 🙂
(VOHM* = Vakavasti Otettava HevosMedia)
 |
| All good everything – toistaiseksi! |
Allekirjoittanut
Jos Akron panet myyntiin tai muilla tavoin luovut siitä, paa mulle spostia weckman.anna@gmail.com
Etsin itselleni opetusmestaria
Laitan sulle postia piakkoin! 😉