Julkaistu Ystäväni hevonen -blogissa toukokuussa.
Jokaiselta tallilta löytyy ainakin jossain vaiheessa sen toimintakaarta yksi tai useampi shetlanninponi. Ne ovat pieniä, pörröisiä ja itsepäisiä. Ne tietävät olevansa täydellisiä. Miltei kaikki ratsastajat aloittavat harrastuksensa ratsastuskoulun shettiksellä. Useampi ison tason kilparatsastajakin on aloittanut uransa näiden valloittavien persoonien avulla. Mutta minkälainen kilpaponi on shettis?
Shettiksen historia ja luonne
Rotu on kotoisin Iso-Britanniasta, Shetlannin saarilta. Sen käyttötarkoitus on alunperin ollut hiili- ja turvekuormien vetojuhtana. Pienen kokonsa ja sitkeän luonteensa vuoksi se oli oiva ahtailla kaivoskäytävillä, painavien lastien edessä. Myöhemmin rodusta on muotoutunut suosittu lasten ja aikuistenkin harrasteponi.
Luonteikas poni on nopea oppimaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Ne ovat yleensä helppoja ratsukouluttaa, mutta jossain vaiheessa voi työmotivaation kanssa tulla ongelmia. Shetlanninponi useimmiten tekee ”mitä haluaa”. Silti taitavan koulutuksen ja osaavan ratsastajan kera voi saada kovan sarjan kilparatsun. Napakan luonteensa ansiosta ne ovat kilpailuhenkisiä, yrittävät tosissaan, ovat rohkeita ja sopivalla huumorintajulla varustettuja. Kuten pikkukoirat, shettikset eivät tiedosta omaa kokoaan, vaan ne kykenevät miltei samoihin asioihin kuin isommatkin. Ne hyppäävät suuria esteitä verrattuna säkäkorkeuteensa, tekevät pohkeenväistöt, taivutukset ja jopa laukanvaihdot!
Monipuolinen persoona
Kilpailupaikoilla shetlanninponi kerää huomion. Söpöydestään huolimatta se on kuitenkin varteenotettava vastus, etenkin pienemmissä esteluokissa. Rehellinen pikkuponi tekee kaikkensa radalla, mikäli ei keksi omia kolttosiaan. Tätä parempaa rotua ei lasten kilpailuharjoitteluun ole! Se saattaa verryttelyssä olla tahmea tai esittää pukkirodeota, mutta radalla keskittyykin täysin työhönsä ja yllättää yleisön. Jopa oma oppilaani putosi pukittavalta shettikseltä juuri ennen lähtölinjaa, mutta ehti kiivetä takaisin kyytiin hypäten silti puhtaan radan ja sijoittuen toiseksi! Pienen kokonsa ansiosta se on nopea ja kääntyy vaikka kolikon päällä, jättäen näin isommat hevoset taakseen.
Shetlanninponeissa on yksi suuri miinus, jolle ei valitettavasti voida mitään. Ne nimittäin jäävät nopeasti ratsastajalleen pieneksi. Shettiksille on vaikea löytää sopivan kokoisia ja taitavia ratsastajia, sillä monet ponit eivät käy aivan pienten lasten ratsuiksi. Hyvä poni menestyy jokaisella kisakaudella, vaikka ratsastaja vaihtuisikin. Kaikeksi onneksi shettikset ovat monipuolisia käyttöponeja. Kun ratsastaja ei pysty enää ponillaan ratsastamaan on onneksi muitakin harrastus- ja kilpailumuotoja. Näihin kuuluvat valjakkoajo, ohjasajo, driving class, agility sekä näyttelytoiminta – puhumattakaan raviponitoiminnasta, joka taas on oma maailmansa. Ohjasajossa ponin kanssa mennään kouluratsastusta muistuttava ohjelma, jonka tuomarit arvostelevat. Helpommassa luokassa on lähinnä siirtymisiä, vaikeassa pohkeenväistöt ja laukat. Valjakkoajossa löytyy jopa kansallisella tasolla kilpailevia shettiksiä. Koulukokeessa ne osaavat ottaa rennosti ja mennä mahdollisimman tarkasti, mutta maratonilla on lupaa antaa mennä!
Valmentautuminen ja kilpaileminen
Shettiksen kanssa pystyy valmentautumaan tavoitteellisesti. Ihanne olisi, että pikkuponeille järjestettäisiin omia ryhmiä, jotta tehtävät ja estekorkeudet pysyisivät niille sopivina. Nämä ratsukot ovat periksiantamattomia ja omapäisiä, mutta suoriutuvat silti vaadituista harjoituksista kunnialla. Omassa valmentajan työssäni olen useamman vuoden keskittynyt shettisratsukoihin ja ne ovat kyllä kiitollisimpia opettaa. Ponien kanssa voi sujuvasti käydä kilpailuissa, harvemmin on lastausongelmia tai kilpailupaikalla käyttäytymisessä valitettavaa. Aikuisilla on kuitenkin aina vastuu pikkuratsukoista harjoituksissa ja kilpailuissa, lasta ei saa jättää shettiksenkään kanssa yksin.
Kaikenkaikkiaan shetlanninponi vaatii arvostusta kilparatsastuksen parissa. Se on koostaan huolimatta pieni, suuri hevonen, joka tekee täysillä suorituksensa – jos motivaatio on sillä hetkellä kohdallaan. Kokonsa ja luonteensa puolesta se on erinomainen kumppani lapsille kilpailemisen aloittamiseen ja aikuisiälläkin toimiva tapaus monipuolisuutensa ansiosta. Shettistä ei tarvitse myydä ratsastajan kasvettua isoksi, sen kanssa voi jatkaa muilla tavoin harrastamista. Yksi poni riittää valloittamaan sydämen loppuelämäksi!
Allekirjoittanut
Eikös tää ollu jo julkaistu jossain vaiheessa täällä blogissa? Vai kuvittelenko vaan 😀
Alex sai mutkin epäilemään samaa, mutta ei ole. On vain ollut linkki tuonne Ystäväni hevonen -blogiin. 🙂