Viikonloppu tuupaten.

Viikonloppu tuupaten.

Kun muut tuuppasi, minä en. Sitten minä tuuppasin, muut ei. (410. postaus.)

Kouluratsastustäyteinen viikonloppu takana! Eilen lauantaina olimme Muse & Salli kyydissä kisoissa Tiamar’silla Lahdessa. Janita meni Musella ensimmäiset koulukilpailut, osallistuen HeC -ohjelmaan. Lähdimme liikkeelle ”lahjattomat treenaa” -metodilla menemällä radan vain muutaman kerran läpi perjantaina kotona. Kisapaikalla verryttelyssä poni ”pelkäsi” nurkkia, mutta rata lähti liikkeelle hienosti – joskin alitempoisena. Puolessa välissä ratsastaja kuitenkin unohti lävistäjän laukassa ja siitä harmittavat -2 pistettä. Ymmärrettävää, että ponin jännittäminen tarttui ratsastajaan. Loppurata ihan ok! Paperissa hyviä numeroita, jopa 7.5 ja prosentteja 61 %, ei siis lainkaan huono! 🙂 Rohkeasti vain seuraavan kerran jo B:tä kokeilemaan! Jesse ”ylitti itsensä” ratsastamalla Muorilla HeA -ohjelman kangilla. Tamma vaan lisäili rataan mm. laukanvaihdot ja pukkisarjat, joten prosentteja huikeat 50,8 %. Hyvät naurut ainakin saatiin! 😀 Sain Jessen radan videolle, mutta minulle asetettiin kielto julkaista se… Päivitys 28.2. Kuvia Janitasta ja Jessestä:

Tänään sunnuntaina ajelimme sitten Akron kanssa Hämeenlinnaan Alaspäälle, ratsukoksi Karita Kotikulman kouluklinikalle. Ruuna loukkasi viime viikonloppuna jalkansa, joten vähän jännitti miten menee… Ratsastin kuitekin Akron eilen illalla ja se ei pitkään aikaan ole ollut niin loistava kuin nyt! Luottavaisin mielin siis valmennukseen, enkä pettynyt yhtään! Sekä minä että hevonen olimme ihan superiskussa ja tuli oikeasti hyviä pätkiä! Teimme aluksi verryttelyä kevyessä ravissa ja Karita sanoi heti, että minun tulee taivutella Akroa paljon aina alkuverkassa ja ratsastaa se hyvin pyöreäksi, ennenkuin lähden nostamaan ryhtiin. Minulla oli jälleen ongelmia kangen käytön kanssa, vaikkei se kuulemma huonoakaan ollut…

Verkan jälkeen ratsastimme harjoitusravissa ympyrällä avoja ja sulkuja sekä nopeita vaihtoja niiden välillä. Sitten hieman väistöjä ja sulkuväistöjä täyskaarroilta. Akron kanssa teimme lisäksi sulkuväistöltä avotaivutus ja taas sulku. Laukkaa ensin ympyrällä, sitten täyskaarrolta laukkaväistö, vastalaukkaa pääty sekä sen jälkeen diagonaali myötälaukkaa ja tehtävä uudestaan. Eipä ole kuski tai hevonen joutunut näin paljon miettimään taas pitkään aikaan! Ja valitettavasti näkyy se, että ”joudumme” ratsastamaan kotona pienellä kentällä, jossa ei ole tilaa tehdä kovinkaan mielikuvituksellisia tehtäviä näinkin isolla hevosella. Odotankin kieli pitkällä kevään kenttäremonttia… Joka tapauksessa tässä valmennuksessa oli tekemisen meininkiä ja sain kyllä rahoille vastinetta! Karita kertoi valmentavansa myös Kouvolassa, joten suuntaamme sinne, jos en muuta keksi. Karita kuitenkin tulossa ilmeisesti Hämeenlinnaan uudestaan keväämmällä. Suosittelen! Kuvat valmennuksesta © Essi Salminen.


Ensi viikonloppuna suuntaamme kahdeksi päiväksi Ypäjälle, sillä Roosa ja Sini pääsivät Hämeen kenttäratsastuksen kehitysryhmän katsastukseen! Raporttia sieltä siis… 😉 Ja koittakaahan nyt liittyä lukijoiksi, niin saadaan 400:n kohdalla palkinnot jakoon!!

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

6 thoughts on “Viikonloppu tuupaten.

  1. Mitäs mieltä olet Karitasta opettajana, minkälainen tyyli opettaa ? Tässä suunnitteilla alkaa käymään, heti hevosen tultua kuntoon, Karitan tunneilla ja olisi mukava kuulla muiden mielipiteitä (:

    1. Olin ensimmäistä kertaa Karitan tunnilla ja tykkäsin kyllä! Hirveä sympaattinen ja helposti lähestyttävä persoona! Ei ehkä niin vaativa, mihin olen tottunut, mutta korjasi kyllä hyvin asioita ja antoi neuvoja kuten pitikin. Välillä korjasi ihan "kädestä pitäen", mm. meidän kankia. Jäi tosi positiivinen fiilis ja menen uudestaan, jos eteeni osuu! 🙂

  2. Tossa En ymmärrä postauksessa mietit miks loimien hihnat laitetaa kiinni, ni varmaa siks ettei ne roiku maassa muitten tallattavina ku ne on kuivuu 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *