Valmennussarja, osa 2.

Ravurista ratsuksi.

Lokakuun lopulla julkaisin ensimmäisen osa valmennussarjasta, johon olen ottanut ratsukoiksi tavallisia blogini lukijoita. Tässä nyt osa 2/3. Tämänkertainen ratsukko koostuu 15-vuotiaasta Petrasta sekä lämminveriruuna Jedistä.

7-vuotias Jedi kilpailee edelleen epäsäännöllisesti raveissa, mutta siinä ohella ruuna on “ravurista ratsuksi” -projekti. Petra on ratsastanut sitä itse vajaan vuoden verran. Laukkaa ratsukko ei ole vielä harjoitellut. Saavuttuani tallille ja tehtyäni normaalin esihaastattelun pysyin ajatuksessani harjoitella heidän kanssaan perusasioita sekä kontrollia. Annoin myös palautetta kuolaimesta sekä satulasta.

Aloitimme tutustumalla ajatusmaailmaani ratsastuksen suhteen, eli istunnasta ja painoavuista, käsien asennosta, apujen käyttämisestä idealla takaa eteen ja sisältä ulos (tiivistettynä). Petran jalat hakeutuivat jatkuvasti liian taakse päätyen kantapäällä kaivamiseen ja kädet työntyivät alas suorina antaen turhan paljon ohjaa, kadottaen samalla tuntuman. Jalustimet hetkeksi pois ja korjasin “kädestä pitäen” Petran asentoa, jonka jälkeen alkoi jo pätkittäin ratsastus olla sujuvaa. Aloitimme volteilla taivuttelun, jossa tarkoituksena oli tehdä sisäohja taas “tyhjäksi” ulko-ohjan ja sisäpohkeen kautta. Autoin maastakäsin ensin sisäkäden paikassa ja asetuksessa. Nopeasti Jedi antoi itsestään nöyrän hevosen kuvan ja alkoi pian hakea pyöreäksi ylälinjasta sekä parantaa käyntiä pikkuhiljaa.

Siirryttyämme isommalle ympyrälle teimme pitkästä, reippaasta käynnistä muutamia pysähdyksiä yrittäen hyödyntää istuntaa mahdollisimman paljon. Pysähdyksessä ajatuksena vatsalihakset sekä oma takapuoli alle, jolloin hevonenkin “istuu” enemmän takaosansa päälle. Ohja tekee kevyen, napakan pidätteen. Ympyrällä teimme vain toistoja etsien taivutusta, pyöreyttä ja hyvää käyntiä. Mielikuvana ympyrän linjan suurentaminen sisäpohkeella kohti ulko-ohjaa. Hetkittäin tulikin oikein mallikkaita osia, kun vain Petra sai keskityttyä tarpeeksi ja uskalsi vaatia itseltään (sekä hevoselta) hieman enemmän sekä hieman rohkeammin! Kulttuurishokkina iski varmasti käsky ottaa aina lyhyempi ohja, ne kun tuppasivat valumaan koko ajan pidemmiksi… Lisäksi ratsastaja antoi ratsuksi raa’an, tietämättömän hevosen “päättää” liikaa asioita, vaikka sille pitäisi vielä kertoa kaikki alusta alkaen!

Kevyessä ravissa jatkoimme ympyrää. Välittömän ongelman oikeassa kierroksessa tuotti ratsastajan kevennys, joka oli vähän väliä väärällä jalalla ja sekoitti siten hevosenkin ravin tahtia. Kun kevennys löytyi, jatkettiin taivutuksen hakemista. Ravissa ruunan ongelmana on ns. kuolaimelle venyminen, eli niska pitenee kuolainta kohti, eikä mitään todellakaan tapahdu takaosassa. Petran tuli taas kerätä ohjaa enemmän tuntumalle, mutta jos unohti ratsastaa samalla pohkeella eteenpäin, tuli rikkoja käyntiin. Kun kaasu ja jarru oli tasapainossa, alkoi löytyä näppärä ravi ja jopa taivutustakin! Vasempaan kierrokseen olikin enemmän työnsarkaa, sillä Jedi hukkasi etupäästä tuon tuosta ravin tahdin ja tyrkytti jotain laukan suuntaista. Petra oli tämän tiedostanut, mutta oli vailla ratkaisua. Kun pohkeella ravin sai kulkemaan edes takapäästä, lähdettiin “tahdittamaan” puolipidätteillä ulko-ohjasta etupäätä. Jalan ja ohjan yhteistyötä. Ihan lyhyitä hetkiä kerrallaan ravi tasaantui ja palasi normaaliin tahtiin. Tämäkin vaati ratsastajalta tarkkaavaisuutta sekä nopeutta!

Kun ravi oli ok molempiin suuntiin, lopetettiin treenit hyvään pätkään. Kävin vielä itse nopeasti Jedin selässä vain toteamassa näkemäni ja saadakseni sanottua Petralle perusteltuja asioita. Läksynä heille PALJON jumppaamista; taivutuksia, asetuksia, pysähdyksiä, voltteja, ympyröitä jne. jotta ratsastajan reaktio nopeutuu. Petran tulee myös olla napakampi, vaatia suhteessa enemmän kuin nykyään sekä keskittyä omaan kehonhallintaan! Hyvä harrastehevonen on aluillaan, tarvitsee vain johdonmukaista ratsastusta ja aikaa! Kannattaa myös katsastaa tämän ratsukon blogi, jos heidän kuulumisensa kiinnostavat jatkossa!

Allekirjoittanut

Pennie
Pennie
31 -vuotias hevosalan (ex-)ammattilainen, liiketalouden merkonomi sekä SRL:n I-tason valmentaja. Toimin Playsson.netin ja Riders Magazinen taustalla, keskittyen hevosmedian tuottamiseen eri muodoissa.

Only registered users can comment.

  1. Tää oli aivan ihana postaus ja antoikin vinkin, et miten ruvetaan projekti-lämppärin kanssa toimimaan. Tähän mennessä osaa nostaa ravin, mut se tahtoo olla kaahottamista.

  2. Kiva postaus, itseltäni on mennyt tuollainen haku juttu ihan ohi, olisi ollut kiva päästä arvontaan, vaikka mun arpaonnella se ei olisi onnistunut 😀
    Mutta tälläisiä lisää, kiva lukea 🙂

  3. Moi Henna ja Anu! Valmennussarjaan sai tosiaan hakea sähköpostitse tuossa alkusyksyllä ja hakemuksia tulikin suuri määrä! Sieltä valitsin ns. mielenkiintoisimmat tapaukset (3 kpl). Arpaonnella ei ollut tässä nyt osuutta… 😉 Voisin sarjan sitten tehdä uudestaan keväällä uusin ratsukoin. Ennen sitä tulen kyllä mielelläni ihan muuten vain muuallekin valmentamaan, kun sovitaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *