Päivä 3: Voltille eksyneet.

Päivä 3: Voltille eksyneet.

Viron reissun vika päivä (2.6.) myöhässä!

Lauantaiaamuna menimme seurailemaan ruotsalaistätien tunteja, ratsastivat maneesissa kovan tuulen ja sateen takia. Tekivät edelleen perusasioita sekä hieman väistöjä. Aamupäivän tunnit myös videoitiin Evan toimesta, tarkoituksena käydä nauhalta läpi ratsastusta. Me ratsastimme Jessen kanssa tätien jälkeen Marikan silmän alla. Menin jälleen Akrobatilla, joka alkoi tuntua jo ”omalta” hevoselta viikonlopun jäljiltä. Teimme myös väistöjä, kolmikaarista, keskiravipätkiä sekä lopuksi vastalaukkaa kokorataleikkaalta puoliympyrälle. Nyt jo alkoi tuntua siltä, että jälleen löysi itsestäni osan nappuloista! Ruotsalaiset halusivat katsoa meidän tunnin, jotta ”tietävät miten se kuuluisi tehdä”. Yeah, right…

Ovelasti pääsimme lounaalle mukaan ja sen jälkeen kävimme Kohilassa ostamassa nestemäiset ja makeat tuliaiset. Palatessamme tädit analysoivat vielä videoitaan ja minäkin pääsin ”asiantuntijan” mielipiteeni sanomaan. 🙂 Pakattiin ja siivottiin vähän tavaroita, jonka jälkeen kävimme katsomassa tätien iltapäivän tunnit. Meno oli jo kovasti parantunut, vaikkei aina ratsastajat pysyneet tehtävissä mukana. Ennen lähtöä juttelimme vielä Marikan ja Eva-Marian kanssa hartaasti. Oli mukava kuulla, että istunani on parantunut ja että saisin käydä heidän hevosillaan suorittamassa Virossa vaativa B:tä vastaavan luokan ratsuttajalinjaa varten!

Kotimatka sujui väsyneissä tunnelmissa, nukkumaan päästiin noin klo 1.30 yöllä. Kesäkuun lopulla Marika on Finnderbyssä ja viimeistään heinäkuussa jälleen heille!

”Teine kodu.” 😉

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *