Haaste.

Haaste.

Pakkohan se varmaan välillä näihinkin vastata… 😛

Tässä haasteessa on tehtävänä:

1. Kiitä bloggaajaa jolta sait haasteen

2. Lisää The Versitale Blogger Award-kuva postaukseesi

3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi

4. Nimeä 15 bloggaajaa

5. Ja kerro heille haasteesta!

Kiitokset siis Millalle, ihanalle poniratsastajlleni! Ja sitten faktat…

1. Vihreä on aina ollut lempivärini (eikö se näy jo blogin ulkoasusta). Jos pitää esim. kahdesta samanlaisesta tavarasta valita toinen, otan aina vihreän, jos mahdollista. Vihreästä käyvät kaikki sävyt, paitsi ihan myrkynvihreä. Olen kesällä syntynyt, joten ehkä se tulee sieltä… Kesällä vihdoin kaikki elää!

2. Pysytään väreissä. Mitä useampi kirjava hevonen, sen parempi! En pidä tylsistä mustista ja ruunikoista vaikka niitäkin on, kirvaja on oikea väri! Tällä hetkellä meillä kolme kirjavaa shettistä, yksi iso poni ja yksi puoliverinen. Jos haussa uusi poni, pitää katsoa, että se olisi mielellään läikikäs. Valitettavasti jotkut rotutuomarit ovat shettisten suhteen värirasisteja. Minulla haaveena täyttää maailma kirjavilla poneilla! 😀

3. En ole kovinkaan muotitietoinen enkä panosta siviilivaatteisiin tai ulkonäköön juurikaan. Silti käytän törkeitä summia rahaa merkkivaatteisiin, mutta ratsastuspuolella! Olen heikkona Kingslandiin ja Pikeuriin. Jos vain on ylimääräistä rahaa, en välitä mitä joku lippis, pipo tai T-paita maksaa, kunhan saan sen. Pidemmän päälle tämä on todella kurja ja lompakkoa kuluttava riippuvuus.

4. Hamstraan satulahuopia. Olin missä tahansa hevostarvikeliikkeessä tai tapahtumassa, ainakin yksi satulahuopa täytyy ostaa! Omistan niitä tällä hetkellä riittävästi, pyöritään n. 50-70 kpl määrässä. Mitä erikoisempi, sen parempi, mutta kallis ei tarvitse olla. Muutaman kerran olen haksahtanut Schockemöhleen ja Cavaloriin. Ennen keräsin myös riimuja, mutta niitä nykyään vähemmän…

5. Rakastan Virossa vierailua! Parin vuoden aikana olen käynyt siellä suurinpiirtein kerran kuussa, kesäisin sitten ollaankin pidempiä aikoja. Ja Tallinna on mahtava kaupunki! Pääsyy siellä käymiseen on aikuisiän idolini ja valmentajan roolia hoitava Marika Vunder, jonka tunneilla olen oppinut ja kehittynyt enemmän kuin koskaan! Lisäksi laivamatkat ovat ihania, kun saa pyöriä ympäri alusta, käydä syömässä ja palloilla aurinkokannella, kun taivas on kirkas ja tuulee mukavasti. Ah…

6. Inhoan kateellisia ja pahansuopia ihmisiä. Se on suomalaisten perisynti. Toisella ei voi olla asiat paremmin kuin itsellään, joten se on tuhottava jotenkin – juoruilemalla tai haukkumalla. Kaikki ovat joskus kateellisia, myös minä, mutta en ymmärrä miksi jonkun persettä kutittaa toisen tekemiset niin paljon, että oma elämä kärsii. Jos ei ole positiivista sanottavaa, olisiko parempi pitää suu kiinni?

7. Paras ystäväni ja elämäni ihminen on Jesse. Se Oikea. Joskus se vain käy helposti ja polut kohtaavat ongelmitta. Jessen kanssa on helppo olla, vaikka hän onkin välillä rasittavin pikkukakara ikinä. 😀 Meillä toimii ajatukset yhteen ja ”bondaa” juuri oikealla tasolla. Kannattaa hankkia hevosmies, ei tarvitse selitellä harrastustaan/ammattiaan ja saa aina apua hevosongelmissa! Kuusi vuotta samassa veneessä ja edelleen soudetaan sekä huovataan. 🙂

————————————————————————-

Tuossa olivat nuo ja vain nämä seuraavat haastan: Aili, Krista, Jesse, Satu, Hemu, Eetu, Nanna, Ansku, Petra ja Kaktu.

Allekirjoittanut

Pennie
Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

Vaaleanpunaisia unelmia ja karvasta kalkkia tarjoilee kolmenkympin paremmalla puolella oleva nainen, joka profiloi itsensä media-alan freelanceriksi sekä pitkän linjan hevosihmiseksi. Hankalaksi huhuttu, mutta oikeasti ihan kiva.

4 thoughts on “Haaste.

  1. mäki bongasin teijät, en vaan uskaltanu tulla juttelee 😀 olit muute ihan erinäkönen kun kuvissa, hyvällä siis :> !

  2. Hei!
    Käyn välillä lukemassa blogiasi, ja on kyllä ollut kiva lukea! Toivottavasti saat liisinkiin jonkun kyvykkään hevosen, ikävä totuus kyllä on, että valmiiksi koulutettuun ja kisavalmiiseen pitää olla rahaa! Sinuna kysyisin Iralta, josko heillä olisi joku liisata: http://pinrocks.blogspot.com/

    Itsellekin käynyt ohraiset, ostin nuoren ja lupaavan, pääsimme hyvin eteenpäin ja päng, jännevamma. No ensi kaudella sitten. Kiinnostaisi tietää myös, mitä tuolla Virossa valmentautuminen suunnilleen maksaa?

    Tsemppiä ja hauskaa kesää =).

  3. Hei Julia ja kiitos palautteesta! Näin "meidän kesken" voin kertoa, että liisinkihevonen on jo löytynyt… 😉 Hevosten kanssa täytyy vain oppia siihen, että sattuu ja tapahtuu eikä aina asiat mene niinkuin on suunniteltu.

    Valmentautuminen Virossa on suurinpiirtein saman hintaista kuin Suomessakin, mutta huomattavasti tasokkaampaa. Ainoa mikä maksaa, niin laivamatkat n. 200 euroa / kerta…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *